Kuin katselisi vanhoja valokuvia, joihin ei ole henkilökohtaista sidettä – arviossa Vladimír Pavelka

Julkaistu Infernossa 3/2021.

VLADIMÍR PAVELKA
Spomienky
BEYOND EYES

Vladimír ”Infernal Vlad” Pavelkan kädenjälki oli 2010-luvun alkupuoliskolla vakuuttavaa. Cult of Firen kaksi ensimmäistä täyspitkää, Triumvirát ja Ascetic Meditation of Death, olivat lähestymistavaltaan uniikkeja teoksia, eivätkä pelkästään bändin kotimaan Tšekin black metal -historian valossa. Samaa voi sanoa Cult of Firen ”sisarbändin” Death Karman debyytistä The History of Death & Burial Rituals Part I (2015), joka sekin on omalaatuinen yhdistelmä black- ja death metalia.

Pavelkan soolomateriaalia alkoi syntyä vajaat kymmenen vuotta sitten, mutta vasta nyt sitä on kasassa täysi levyllinen. Puhtaasti instrumentaalinen Spomienky on teemaltaan aikamatka luojansa lapsuuden onnellisiin maalaismaisemiin. Räväkimmillään musiikista löytyy selkeitä musiikillisia yhteneväisyyksiä miehen pääbändien melodioihin, vaikka yleisote ja tunnelma ovat lähempänä Alcestin Souvenirs d’un autre monde -levyn (2007) herkistelevää haaveilua.

Kappaleissa kuultavat kissan kehrääminen, lintujen sirkutus ja laineiden liplatus ovat kieltämättä sympaattisia yksityiskohtia, joilla on pyritty syventämään lämminhenkisen levyn tunnelmaa entisestään, mutta niistäkin huolimatta kaikki kuulostaa turhan haalealta. Olo on kuin katselisi menneiden aikojen kellertäviksi kuluneita valokuvia, joihin ei ole minkäänlaista henkilökohtaista sidettä.

Laimeita ovat myös levyn tuotannolliset arvot, erityisesti kitaroinnin osalta. Samat jipot ja kuviot on kuultu näissä yhteyksissä moneen kertaan aiemminkin, vain innovatiivisempina.

Levyn tekeminen on epäilemättä herättänyt tekijässään vahvoja muistoja, mutta kuulijalle ne eivät välity kuin puolittain.