Ylpeänä setämiehenä on aina mukava tarkistaa vieläkin setämiehisemmän artistin edesottamuksia. Dennis DeYoungin ylpeydestä en tiedä, mutta aihetta hänen syynäämiseensä totta vie on. Äijä kun on lukuisten soolokiekkojen ohella vastuussa myös lähes kaikista suurimmista Styx-hiteistä.
Vuosirenkaita löytyy jo 73, mutta setämiesrokki ei katso ikää. Päinvastoin, sillä tässä möyritään aivan genren kovimmassa ytimessä. 26 East: Vol 1 soi klassisen aikuisrockin ja kasarin hengessä ilman häpeän häivää. Sanoituksissa tökitään nykyaikaista ääliömäistä televisiokulttuuria vaihtoehtoisine faktoineen, mutta toki haikailussa on myös suurta rakkautta ja menneiden aikojen loistoa. Tämäkin on genre huomioiden aivan oikein.
Vinyylimittainen biisikokoelma panostaa tarttuvien kertosäkeiden ja laulumelodioiden voimaan. Kovin ankaraa rokkausta ei kuulla, mutta paikassaan ukolta irtoaa vielä varsin verevääkin vatkausta. Maestro on hoidellut sävellysten ohella pitkälti myös tuontatopuolta, ja homma kulkee vuosikymmenten ammattilaisuuden suomalla sulavuudella.
Kappaleet eivät kenties tuo mitään uutta tai edes paranna vanhaa, mutta liekö tuolla väliä, sillä eiköhän näillä nuoteilla kalastella Styx-faneja onnistuneesti. Levyn hölmöhkö nimikin saa osittaisen anteeksiannon, sillä alun perin tämän piti olla DeYoungin jäähyväisalbumi. Materiaalia syntyi kuitenkin sen verran reippaasti, että Vol 2. seuraa jossain vaiheessa.