Monenlaisia laareja kauhovan White Magicianin muusikot soittavat myös Demon Bitchin riveissä. Jostain syystä henkilöllisyyksiä suojellaan puolihuolimattomilla pseudonyymeillä, vaikka mitään oikeaa tarvetta siihen ei ole.
Vaan ehkäpä tietty mystiikka vaatii moista? Sitä yhtyeen esikoispitkällä kuitenkin pikkunätisti tarjoillaan. Menneiden vuosien hard rock ja vanha brittiheavy paketoidaan ylipitkiksi kappaleiksi, joista jokaisesta voi löytää toimivia elementtejä.
Vaan ei tämä mikään Blue Öyster Cult silti ole. Kokonaisuutena toimivia räjäyttäjiä ei tahdo löytyä, vaikka kiekko on ihan kelpo. Tuplakitaraa ja kivoja laulukoukkuja tarjoillaan estottomasti, ja sooloja lirautellaan siellä täällä. Väliin heitetään Nino Rotan hengessä flamencoa hienosti mukaileva instrumentaali ja sitten taas rokataan.
Aika leppoisa ja harmiton tapaus, joka sopii Cruz Del Surin julkaisupolitiikkaan täydellisesti, mikä on kuuntelijasta riippuen joko hyvä tai huono asia. Perinteisen melodinen ja lämminhenkinen heavy rock ei ole kuitenkaan koskaan satuttanut ketään.