Lutusesti umpipöhkö – arviossa Phoebus the Knight

Julkaistu Infernossa 1/2023.

05.03.2023
PHOEBUS THE KNIGHT
Ferrum Fero Ferro Feror
OMAKUSTANNE

Axel de Montalembertin fantasiatarinaan ja Adrien Djouadoun biiseihin perustuvassa konseptiyhtyeessä Phoebus the Knightissa on ainekset kunnon spedeshow’hun. Tätä vapauden puolesta tolskaavaa alkemistiritaria eivät ajan ja ulottuvuuksien rajoitteet pidättele, vaan ranskalaisbändin edustamat Heliopolisin ritarit seikkailevat yhtaikaisesti tässä ajassa ja Ranskan vallankumouksen vuosina. Nemesiksenä on universumin kaikkea pahaa edustava Beast vampyyriarmeijoineen.

Konsepti testattiin ensin ep-levyllä, ja hyvinhän se toimi, sillä jo esikoisalbumin joukkorahoittivat fanit. Levyn on miksannut ja masteroinut Joost van der Broek (ex- After Forever). Musiikissa yhdistyvät Rhapsody, Oceanborn/ Wishmaster-ajan Nightwishin naiivi sinfopower ja teatraalinen chanson. Jälkimmäisen vuoksi soppa kuulostaa paikoin huvittavasti sirkusmusiikilta.

Phoebus, siis Montalembert, messuaa baritonissa falskiuden rajalla välillä korahdellen. Tukena on uskollinen midikuoro. Midiä on myös orkesteri, paitsi viulu ja piano. Lutusesti umpipöhkö Ferrum Fero Ferro Feror ei sisällä yhtäkään mieleenjäävää biisiä eikä ole edes kovin omaperäinen pläjäys, mutta kyllä sitä kovimmille power-niiloille uskaltaa suositella.

Lisää luettavaa