Monipuolinen levy kantaa mittansa mainiosti – arviossa Arcadea

Julkaistu Infernossa 6/2017.

Arcadea
Arcadea
Relapse

Arcadea on yhtä kuin Mastodonin rumpalintontilla rytmillistä nerokkuutta säkenöivä Brann Dailor parin oheisjannun kera. Vaikka muuten touhutaan kera koneiden, rumpusetti mäikää onneksi ihan ehtaan Masto-tyylin ja Dailorin laulukin raikaa samaan tapaan. Lopputulemana on jännittävän hektistä synthwaveä, joka muistuttaa paljon Mastodonin vekkuleita rymistelytouhuja, mutta ei kuitenkaan.

Jos jytisevälle pulputtelulle ja piippailulle etsitään verrokkeja, lafkatoveri Zombi lienee lähimpiä mittatikkuja. Arcadea kuitenkin rokkaa koko ajan varsin tomerasti, eikä utuilu pääse niskan päälle missään vaiheessa. Äksöniä piisaa ujelluksen, prööttäilyn ja mouruamisen parissa esimerkillisesti.

Projektia on selkeästi lähestytty biisit edellä, sillä rummut – vaikka totta kai leiskuvat alati vimmalla – ovat jopa suhteellisen vähäisessä roolissa. Verrattain monipuolinen levy kantaa mittansa mainiosti, vaikka klassikkoanthem on vielä jäänyt tekemättä.

Arcadea on omituisine soundeineen väkisinkin tietynlainen kuriositeetti, mutta ainakin Mastodon-diggarille levy tarjoaa virkistävän pläjäyksen sopivasti tutunkuuloista mutta silti täysin erilaista kamaa. Ehkä jokunen metallipää löytää tämän levyn kautta Zombin ja sitä myöten Kraftwerkin ja muut syntikkanerot.