Vuonna 1972 Hollannissa perustettu Kayak ehti julkaista alkuperäisen aktiivikautensa aikana yhdeksän studioalbumia kunnes hajosi vuonna 1982. Yhtye teki paluun vuonna 2000 ja on ollut siitä lähtien toiminnassa.
Kosketinsoittaja Ton Scherpenzeelin (joka on ainoa alkuperäisjäsen) johtama progeryhmä ei vie musiikkiaan samanlaisiin virtuoosimaisiin sfääreihin kuin maanmiehensä Focus, vaan nojaa kevyimmillään jopa Queenin ja Supertrampin kaltaisen art rockin suuntaan. Yhtyeen tyyli kehitellä melodioita ja leikitellä niiden kanssa tuo mieleen Camelin, tapa sovittaa lauluharmonioita taas muistuttaa Yesistä.
Kayakin vahvuus piilee siinä, että se osaa tehdä sofistikoituneita ja briljantteja popkappaleita mutta omaa myös kykyä rakentaa sävellyksiinsä pidempiä ja haastavampia draaman kaaria. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluva Walk Through Fire on ehdottomasti yksi levyn komeimmista esityksistä. Hienosti melodisia teemojaan kehittävä kappale esittää asiansa vuoroin kuiskaten, vuoroin huutaen, ja sen lauluharmoniat ovat hunajaa korville. Myös toinen levyn pidemmistä kappaleista, La Peregrina, toimii hienosti hieman hevimmällä fuusio-otteellaan, joka yhdistyy luontevasti teatraaliseen poprokkaukseen.
Seventeen on taiten rakennettu kokonaisuus, josta huokuu läpi ammattitaito ja rakkaus lajia kohtaan. Se on levy, joka on tehty musiikinkuuntelijoille, ei -kuluttajille.