Pedon kynnet eivät ole ruostuneet – arviossa Edguy

Julkaistu Infernossa 7/2017.

12.01.2018
Edguy
Monuments
Nuclear Blast

Edguyta ei voi moittia ainakaan fanien rahastamisesta, sillä yhtye on julkaissut 25-vuotisen uransa aikana aiemmin vain yhden kokoelma-albumin. Nytkään kyseessä ei ole tavanomainen ”parhaista parhaat” -yhteenveto, vaan tuplalevyllä on myös täysin uutta materiaalia.

Bändin viimeisimmästä studioalbumista on jo yli kolme vuotta, ja moni saattaa kysyä, miksi tällainen ratkaisu kokonaan uuden albumin sijaan. Ilmeisesti jopa mastermind Tobias Sammetin ideat voivat olla välillä kortilla. Ei miestä tosin voi siitä moittia, onhan hän nokkamiehenä kahdessa upeassa yhtyeessä.

Albumin ensimmäinen singlelohkaisu Ravenblack edustaa toki perinteistä Edguyta, mutta se on uusista biiseistä ehdottomasti vaisuin. Kunnolla vauhtiin päästään vasta Wrestle the Devilin ja Open Sesamen myötä, jotka ovat viidestä uudesta kappaleesta ne onnistuneimmat.

Kokoelma kattaa materiaalia bändin jokaiselta julkaisulta debyytti Kingdom of Madnessiä lukuun ottamatta. Levyille on luonnollisesti sisällytetty bändin pakolliset, jo hieman kyllästyttävät hitit, kuten Save Me, King of Fools ja Superheroes. Tämä on täysin ymmärrettävää, joskin hieman harmillista.

Muut valinnat ovat jopa kaltaiseni vannoutuneen kuuntelijan mielestä todella onnistuneita. Erityisesti Space Police -albumin poimintoja en olisi osannut valita itse paremmin. Todella mukavana yllätyksenä mukaan on päässyt jopa The Singles -kokoelman kaksi parasta biisiä.

Tuoreista kappaleista huolimatta kokoelma ei varsinaisesti esittele uusia sivuja Edguyn kirjasta. Ehkä tämä on bändin tapa muistuttaa kuuntelijoitaan siitä, että pedon kynnet eivät ole hiljaisuudesta huolimatta ruostuneet.

Lisää luettavaa