Lisää keski-ikäisiä rässiveijareita, jotka tekevät klassisen ”viel’ kerran pojat” -tempun. 1990-luvulla vaikuttanut Surgical Strike ei päässyt alkujaan demoja pidemmälle, ja nyt on aika pistää debyyttialbumi pihalle ainoan alkuperäisjäsenen Jens Albertin johdolla.
Bändin klassisenmoderni thrashääminen kuulostaa melkoisen valmiilta ja mietityltä. Tempo on tanakka, vikkelää riffiä tulee tiukkaan tahtiin ja soittajat hallitsevat hommansa. Kitaraharmoniat ja pienet melodiset jipot ovat yllättävän isossa osassa, vaikka yleisote onkin päällekäyvän aggressiivinen. Jens Albertin ulosannista tuntuu tosin puuttuvan välillä aggressio, mikä syö musiikillisten iskujen intensiteettiä.
Peruspalikat ovat hyvin kohdillaan, mutta se maaginen jokin jää vielä tietyn persoonattomuuden takia uupumaan.