Raflaavasta tittelistä huolimatta vaaran tuntu puuttuu – arviossa The Pretty Reckless

Julkaistu Infernossa 3/2021.

THE PRETTY RECKLESS
Death by Rock and Roll
CENTURY MEDIA

The Grinch -elokuvasta ja Gossip Girl -tv-sarjasta tuttu Taylor Momsen jätti näyttelemisen 17-vuotiaana ja päätti alkaa laulaa ja soittaa rokkia. Hänen keulittamansa The Pretty Reckless on saavuttanut kohtalaisesti menestystä ainakin kotimaassaan Yhdysvalloissa.

Vuonna 2009 perustetun yhtyeen neljäs levy sisältää vahvoilla popmausteilla varustettua semirouheaa hard rockia, joka on parhaimmillaan ihan mukaansatempaavaa ja tarttuvaa. Momsenin ääni toimii tämänkaltaisessa musiikissa hyvin, eikä bändin musisoinnissakaan ole moitittavaa.

Parhaat paukut on sijoitettu selkeästi levyn alkupäähän. Nimikappale ylistää kiihkeän rockelämän ihanuuksia ja esittää vienon toiveen kaatumisesta saappaat jalassa. Kappaleessa on juuri oikeassa suhteessa iskuvoimaa ja kepeyttä, ja se sopii täydellisesti singleksi. Seuraava Only Love Can Save Me Now on hieman tuumailevampi, mutta myös painavammin riffittelevä esitys. Oman mausteensa biisiin tuovat Soundgarden-miehet Kim Thayil ja Matt Cameron. Kolmas kappale, Tom Morellon eklektistä kitarointia sisältävä And So It Went, saa vielä puhtaat paperit, mutta sen jälkeen raidat alkavat tipahtaa ihan kiva – tylsä -akselille.

Levyn perimmäinen ongelma on, että se on liian särmätön oikeuttaakseen raflaavan tittelinsä. Musiikki on hyvin tehtyä ja tuotettua, mutta siihen olisi kaivannut lisää hikeä ja vääntöä. Momsen siteeraa sujuvasti rockelämään liittyviä kliseitä, mutta vaaran tuntu ei vain pääse syntymään.