Pohjoismaiden kovimpiin hard rock -nimiin 1980-luvun alusta kuulunut TNT julkaisee studiolevyn kahdeksan vuoden tauon jälkeen. XIII on nimensä mukaisesti trondheimilaisnelikon 13. täyspitkä, ja vieläpä ihan kelpo sellainen.
Kaksitoistaraitaista on odotettu genreuskovaisten leirissä varmasti kuin kuuta nousevaa. TNT:n kuulumiset ovat tällä vuosikymmenellä keskittyneet lähinnä yhtyeen ja alkuvuosien tähtisolistinsa Tony Harnellin väliseen juupas-eipäs-soutamiseen siitä, onko kultakurkku takaisin yhtyeessä vaiko ei. Lopulta bändin primus motor, genressä pioneerityötä tontillaan tehnyt kitaristi-säveltäjä Ronni Le Tekro lienee sanonut sen painavimman sanan, jotta bändi on päässyt taas itse asiaan.
Tällä hetkellä TNT:n keulilla laulaa Baol Bulsara, eikä huonosti laulakaan. Toki XIII-albumia kuunnellessa tulee ikävä niin Harnellin kuin Tony Millsinkin raspiääniä, mutta nuori espanjalainen ei häviä sinällään edeltäjilleen tippaakaan. Le Tekron kitarointi on edelleen esimerkillistä, ja kokonaisuutena XIII:n raidat ovat jopa parempia kuin näin pitkän levytystauon jälkeen osasi odottaa.
TNT:n hard rock ei ole koskaan ollut sieltä geneerisimmästä päästä, ja nytkin materiaalista paistavat läpi esimerkiksi aikaisemminkin vallalla olleet Queen-vaikutteet. Brittisuuruuteen verrattavissa olevia omintakeisia lauluharmonioita kuullaan selvimmin albumin puolivälin Can’t Breathe Anymore -kappaleessa. Toki levyllä on paljon hiton energistä omaakin, kuten kiukkuista kitarointia tarjoava People, Come Together. Kokonaissoundi on genre huomioiden raskas, tumma ja aavistuksen bluesvoittoinen.
Kyllä tästä vielä turskamaan poikien ura jatkuu, sano.