Retroilua, mutta parempaa sellaista – arviossa Maim

Julkaistu Infernossa. 7/2017.

Maim
Ornaments of Severity
Soulseller

Ja taas tärähtää kuoloa Ruotsista, kun nykyään duona räimivä Maim tarjoilee kolmannen pitkäsoittonsa. Edellinen levy, Deceased to Exist, ilmestyi vuonna 2011. Vanhan liiton lika lentää, ja tällä kertaa bändi silpoo menemään vielä aiempaakin ”ouldskuulimpana”.

Touhussa on soundimaailmaa myöten tomuinen ja luomuinen tunnelma. Maanmiestensä sijaan kumarretaan esimerkiksi Autopsyn ja varhaisen Deathin suuntaan, eli otteessa on vahva kuolometallin alkuliman kosketus. Ruotsalaisista bändeistä kenties lähimpänä on Death Breath, mutta sekin on puhtoisempi tapaus.

Intro, pari instrua ja kahdeksan örinällä piristettyä biisiä on passeli paketti. Blastia on ripoteltu pieniksi maisteluannoksiksi, mutta muutoin meneminen on thrash-henkistä lentoa. Hitaita osuuksia on mukana runsaahkosti, ja niissä Autopsy tuoksuu erityisen väkevästi. Jokainen riffi ei nakerru tajuntaan, mutta ärhäkästi tarttuvia sirkkelöintejä on messissä riittävästi.

Ornaments of Severity on retroilua, mutta parempaa sellaista. Mikäli väistelet triggeröityä modernia metallia ja kaipaat 80-lukulaista kuoloa, vuonna 2006 perustettu Maim vastaa kutsuusi.