Neurosis-kitaristi Steve Von Tillin sivuprojekti etenee kolmanteen levyynsä. Jossain kosmisen kraut rockin, folkin, ambientin ja dronen välimaastossa seikkailevan levyn on tarkoitus välittää jonkinlaista pyhyyden kokemusta meditaation kautta.
Uneliaasti leijuvat instrumentaaliteokset (ajoittain esiintyviä lauluja käytetään lähinnä efektinomaisesti) saavat kieltämättä parhaimmillaan kuulijan hyvin keskittyneeseen tilaan, jossa voi tuntea olevansa yhtä kaikkeuden kanssa. Ainoastaan kuudes raita Sundown luo hieman säröpitoista kaaosta järjestyksen keskelle.
Music for Megaliths ei ole mikään omaperäisyyden huipentuma, ei etenkään tekijänsä diskografiaan peilattuna. Se toimii kuitenkin parhaimmillaan erittäin hyvänä tunnelmanluojana ja stressinpoistajana. Kyseessä on selkeän funktionaalinen levytys. Musiikillisesti levy on ehkä vähemmän merkityksellinen, vaikka hienoja hetkiä löytyy, paljonkin. Siltä puuttuu jokin mystinen elementti, joka hurmaisi kuuntelijan täysin.