Tältä kuulostaa autenttinen melankoliarock – arviossa The Chant

Levyarvio julkaistu Infernossa 10/2015.

26.12.2015

The Chant
Parallel-ep

Omakustanne
4_kirvesta

Helsinkiläisyhtyeen viimevuotinen, tässäkin lehdessä ylistämäni New Haven -albumi vakuutti pohjattomalla alakuloisuudellaan ja tummanpuhuvalla herkkyydellään. Yhtä kaunista ja hartaudella toteutettua atmosfäärirockia ei ollut tullut vastaan hetkeen. Nyt tuo levy saa seuraajansa lyhytsoiton muodossa, tällä kertaa itsenäisesti julkaistuna.

On suuri ilo noteerata, miten bändi on onnistunut ujuttamaan melodiansa jälleen oikeisiin uomiin. Ep sisältää vain kolme sävellystä, jotka ovat tunnelmaltaan keskenään kovin erilaisia. Tämä ei kuitenkaan tee albumista sekavaa, vaan palikat ovat niin sävyiltään kuin vivahduksiltaan maukkaasti tasapainossa.

Elektroniset elementit ovat tehneet aluevaltausta. Musiikista löytyy myös aiempaa enemmän metallista painotusta ja jopa rääkylaulua, mikä kulminoituu nimikkokappale Parallelissa. Tällaiset innovatiiviset irtiotot kuulostavat erittäin lupaavilta bändin mahdollista tulevaisuudensuuntaa ajatellen.

Albumin vaikuttavin pala on leijailevan soljuva ja raukea Counting Drops of Blood. Siinä laulaja Ilpo Paaselan valtavaa tunnerepertuaaria sisältävä ääniala ja muun bändin luoma murhesointukeitos yhdistyvät erinomaisesti. Tältä kuulostaa autenttinen melankoliarock.

Levyssä ei harmita muu kuin sen pirullisen lyhyt kesto – lyhäri tai ei. Lisää mahdollisimman pian, jooko?

Lisää luettavaa