Kota
Valoenkeli
Rad Rec
Lapin Posiolta pärähtää mielenkiintoisia sävyjä omaavaa tummapainoista folkkia. Kyseessä ei ole mikään raskaan rockin albumi vaan pelimanniporukan kevyitä perinnetyylejä sotkeva ensilevy.
Albumilla on pyritty autenttiseen tunnelmaan, mistä kertoo jo levyn taltiointipaikkana toiminut pieni rantamökki Kitkajärvellä. Pohjoista maisemaa sovituksillaan ja runoiluillaan hakevat biisit onnistuvat tehtävässään siinä määrin, että musisointi saa kuin saakin muodostettua verkkokalvolle tietynlaisia lapinkuvia.
Kappaleet ovat saatteen mukaan saaneet muotonsa kesän yöttöminä öinä, ja syntyhetkeen voikin heittäytyä ja samastua varsin vaivatta. Levyn levollista, kaihoisaa ja shamanistista transsimaisuutta viljelevään soinnutukseen olisi tosin hyvä olla juuri oikea mielentila. Muuten tätä ei tule välttämättä kuunneltua aivan täydellä syötöllä.
Kappaleiden tunnelmasävyjen suhteen taiteillaan hienosti. Akustinen kitara tapailee rennosti ja laulu harmonisoi rauhoittavasti, ryhmälauluosuudet ja erilaiset pohjoisen perinneinstrumentit tuovat taustan. Suomalaiseen, etenkin pohjoiseen, mutta miksei muunkinlaiseen mielenlaatuun kolisevat merkitykselliset sanoitukset antavat vielä oman silauksensa.
Valoenkeli ajaa parhaiten asiansa tarinallisena ”silmät kiinni -musiikkina”. Siksi täydellinen heittäytyminen sen kuunteluun on suositeltavaa.