Brassiviisikko leipoo debyyttikiekollaan ”göteborgilaista” melodeathiä varsin osaavasti. Vaikka Sculptor ei suoranaisesti koeta toisintaa genren alkuräjähdystä, viittaukset 1990-luvun puolelle ovat ilmeisiä.
Napakalla soundilla ja hyvällä otteella myllyttävä bändi tuuttaa aivan vakuuttavasti. Melodisimmat kohdat tuntuvat laulun osalta hankalimmilta, eikä tunteen peitsi uppoa sielun syövereihin ihan täysin. Örinäsoundi voisi olla mureampikin, mutta ihan lihaisaa rähinää herra Rick Eraser toimittaa.
Biisimateriaali on kauttaaltaan kohtuullista, mutta loistavuuden asteelle ei yllä oikein yksikään kipale. Aivan pätevää, dynamiikaltaankin toimivaa rymistelyä silti. Huolitellusta tuotannosta huolimatta mukana on vielä mukavasti ehtaa intensiteettiä.