Jos nyt ei kotoiseksi superbändiksi, niin ainakin liemissään marinoituneiden tekijöiden projektiksi miellettävä The Abbey on positiivinen yllätys.
Teemasto ammentaa Aleister Crowleyn perinnöstä, mutta kyse ei ole mistään tuhnuisesta occult rock -käppäilystä. Mataliin tempoihin painottuva ilmaisu kallistuu sävykkään doomin puolelle, mutta mukana on ihan reipastakin menoa.
Suodatettu perinteikkyys kuuluu esimerkillisesti ja heavy metalin ennakkoluuloton ikiaikaisuus paistaa tekemisessä kirkkaana. Word of Sin on modernia ja huolellista tuotantoa: kokonaissoinnissa on rutkasti kerroksia ja detaljeja, vaikka pintataso pysyttelee varsin rouheasti tarpovassa soundissa. Ilmiasu on kuitenkin oleellinen osa yhtyeen kokonaisviehätystä ja toimii komeiden kappaleiden kanssa oivallisesti.
Tyylikkään kokonaisuuden muodostavien biisien keskiössä ovat moniääniset laulumelodiat. Päävelho Jesse Heikkisen ja Natalie Koskisen laulut silaavat moniulotteisten kappaleiden dramaattiset tunnelmat erinomaisen hienolla tavalla.
Kyllähän tästä Ghost tulee paikoitellen aika vahvasti mieleen, mutta kyse on aidommasta, kosiskelemattomasta asiasta. Hieno levy.