Varsinainen potku jää antamatta – arviossa Tornado

Julkaistu Infernossa 9/2018.

Tornado
Commitment to Excellence
Extreme Metal

Suomalaisbändin thrash/speed-pohjainen, Suicidal Tendenciensin ja Anthraxin hengessä kulkeva metalli värittyy hieman vaihtoehtoisemmilla mausteilla. Pääasiassa tämä tarkoittaa katujätkän tyylillä ja melko korkealta päästelevää laulajaa Superstar Joey Severancea, jonka terävät sanoitukset kelailevat maailmanmenoa sapekkaalla otteella. Valitettavasti ulosanti tuo myös mieleen glamversion Zack de la Rochasta, mikä ei ole tässä taloudessa kovin kovassa huudossa.

Severancen tästä maailmankolkasta katsoen eksoottisempi tausta selittänee osaltaan, miksi Tornadon meiningit eivät ole aivan perusmallisinta laatua, kaveri kun on vastuussa myös musiikista. Levypapereista selviää, että vierailijoina kuullaan niinkin nimekkäitä kavereita kuin Ross Dolan, Karl Sanders ja Glen Drover. Aluksi tätä pitää vitsinä, sillä Tornadon musiikilliset eväät eivät suoraan sanoen puhu noinkaan kovan vierailijakaartin puolesta. Mukaan on heitetty myös turha cover S.O.D:n United Forcesista, joka lienee valittu nimenomaan sanoitustensa vuoksi.

Bändin kolmas albumi omaa jonkin verran omaa ilmettä – erityisesti laulujen ansiosta – ja kappaleet kulkevat parhaimmillaan hyvinkin maukkaasti. Varsinainen potku jää kuitenkin antamatta. Edelliseen Black President -levyyn (2015) verrattuna soundikin tulee nyt kuin seinän takaa. Pyöristettynä ja liian siistinä.

Livenä nämä kappaleet taipuvat luultavasti huomattavasti rähäkkäämpään muottiin. Levyllä asenne huokuu lähinnä laulajan suorituksesta, josta opin alun hyljeksinnän jälkeen peräti tykkäämään. Tornado tuskin silti nousee isommin esille vastaisuudessakaan.