Vereslihaa löytyy, ja hyvä niin – arviossa Hautajaisyö

Julkaistu Infernossa 3/2018.

Hautajaisyö
Matkalla kohti hautaa
Inverse

Kun homman nimi on death ja thrash, vaan ei varsinaisesti death thrash, ollaan mielenkiintoisen äärellä. Suomen kielellä kuolonkatkuiseksi ördätty rässipaukutus on ihmeen kiintoisa lähtökohta. Harmi vain, ettei yhtye saa hommasta aivan kaikkea irti. 

Pintaan miksattu örinä kaappaa huomion, etenkin kun hämmästyttävän ymmärrettävästi artikuloituja sanoja jää kuuntelemaan helposti. Taustalla paukkuvat biisit ovat aivan kelvollista perusrässiä, joka on paikoitellen jopa mukavan kipakkaa ja himpun verran omailmeistäkin. Soitannollisesti ja soundeiltaan levy on luonnonmukaista ryskintää, eli ilmaisua ei ole kvantisoitu kuoliaaksi. Vereslihaa löytyy, ja hyvä niin. 

Hautajaisyön menossa on ainesta, ja hetkittäin mäiske jopa tempaa mukaansa. Joka kantilta homma ei silti ole jiirissä: pitkänpuoleisiksi venähtäviä kappaleita olisi voinut tiivistää ja niiden instrumenttikohtaisia sovituksia selkeyttää. Tällaisenaankin bändi hörähdyttää korvia, mutta astetta viimeistellympänä meno voisi olla oikeasti tappavaa.