Ylistys vanhoille hyville ajoille – arviossa Iron and Hell -kokoelma

Julkaistu Infernossa 4/2021.

02.06.2021
ERI ESITTÄJIÄ
Iron and Hell Vol. 1
GATES OF HELL

Tämän tästä saa kuulla väninää, kuinka cd:n myynti on romahtanut eikä se kiinnosta enää ketään, koska vinyyli-vöyhöti-vöyhöti ja digi-digi-dägä. Paskapuhetta ja panettelua sanon minä, sillä faktahan on, että jokaiselle musiikille löytyy sisällöstä (ja joskus toki myös tilanteesta) riippuen sopivin formaattinsa. Esimerkiksi tälle vanhoja hyviä aikoja ylistävälle Gates of Hellin ja emolafkansa Crul Del Surin neljän eri bändin kokoelmalle hopeakiekko on täydellinen alusta.

Kokiksen käynnistävän helsinkiläisen Chevalierin biisit löytyvät viime vuonna julkaistulta 7”-singleltä, jonka pitkähköihin vauhtihevikappaleisiin on tuotu kunnianhimoisia osioita ja sävyjä perinteisemmän heavy metalin saralta. Emma Grönqvistin kireänkiihkeän käskytyksen ansiosta omaperäisyysaste nousee seuralaisiaan korkeammalle, ja seiska on parasta, mitä yhtye on saanut tähän mennessä aikaiseksi.

Myös Atom Smasherin kappaleet on julkaistu viime vuonna seiskana. Saksalaisten mukavasti rullaava musisointi tuo tunnelmaltaan mieleen Manilla Roadin hämyilyn, mikä johtuu osaltaan myös laulajan lievästä nasaalisoundista. There Lives a Beast within This Cave on monimuotoisuutensa ja siitä aiheutuvan pituuden ansiosta The Age of Icea kiinnostavampi, vaikka senkin sävellyksestä jää uupumaan syvyyttä.

Brittiläinen Phaëthon on saanut levylle viiden biisin esikois-ep:n, jonka vinyylipainos ilmestyi samaan aikaan tämän kokoelman kanssa. Yhtyeen eeppisiä sävyjä sisältävä heavy metal on tummasävytteistä eikä kohoa kuulaisiin korkeuksiin kuten tämän genren artisteilla yleensä. Rivimiehen marssimista muistuttavassa maanläheisessä meiningissä on oma kiehtova fiiliksensä, mutta voimaa ja tarttuvuutta tuovia valopilkkuja saisi olla enemmän.

Mausoleum Gate -rumpali Oskari Räsäsen sooloprojekti Iron Griffin on ehtinyt julkaista täysimittaisen albuminkin, mutta tälle yhteisjulkaisulle on ymmärrettävästi päätynyt yhtyeen vuonna 2017 julkaistu nimikko-ep. Osuus on kaikessa 70-lukulaisuudessaan nelikon kepein ja hämyisin. Menneisyyteen haikailu on rentoudessaan sen verran autenttista ja viihdyttävää, että levyn päätös- ja paalupaikka on ansaittu.

Lisää luettavaa