Slamming death metal on operaation koodinimi, ja tehtävä onnistuu varsin maittavasti. Yhtye soittaa kakkoslevyllään takuuvarmaa, vanhan Pungent Stenchin parhaita juttuja ihastuttavasti hyödyntävää myllerrystä. Lajityypin perusteet ovat hallussa ja niitä käytetään maukkaasti. Supermatalalla röhisevät kielisoittimet runnovat nasevaa ja todella raskasta riffiä kuulokynnyksen alarajoilla. Solisti röhkii päälle vesikauhuisen villikarjun korinaa. Sanoistakin saa paikoitellen selvää.
Ja kuten asiaan kuuluu, keskitempoa painottavat mutta sopivasti pyrähtelevät rummut paukkuvat hyhmäisenä vellovan särömaton pinnalla selkeinä ja ilmaisussa eniten pinnalla. Kipakan St. Anger -tyyppisesti kajahteleva virveli ja splashien läiskeet tuovat soundiin kirkkautta.
Rumpalin touhua seuraillessa meinaa unohtaa riffimyllerryksestä nauttimisen. Ihan tolkutonta kikkailua rytmittely ei sentään ole, mutta kohdakkoin kuviot ovat aika proget ja chopsejakin tulee esiteltyä. Aika siisti meininki kyllä.
Henkilökohtaisiin makunystyröihin osuu tämän ruhjonnan parissa varsin moni asia. Sekin on plussaa, että vaikka meno on yrmyä ja superraskasta, se on myös hauskaa ja rentoa. Mailaa ei puristeta eikä hommaa ole siistitty kliiniseksi, vaan saastaakin löytyy sopivasti. Hyvä!