Jos alkuvuodesta tuli kehuttua railakkaasti kotimaisten Lost Society -kollien nuorta energiaa, on hauska huomata, että kyllä esikuvaportaaltakin vielä lähtee.
The Dream Calls for Blood on reippaat kolmekymmentä vuotta sitten perustetun Death Angelin neljäs comebackin (2001) jälkeinen kiekko, ja muutaman kierroksen perusteella sen voi todeta uuden levyläjän parhaaksi.
Homma etenee tunne edellä. Sävellyspuolella ei kuulla mitään mullistavaa, mutta onpahan niin, että silkalla soitonriemulla ja energiallakin lauotaan rei’ille lämityssä thrash-kaukalossa koviin tuloksiin. Biisit eivät ole unohtumattomia, mutta siksi hyvin rakennettuja ja louhittuja, että niiden parissa viihtyy.
Pääpiirteiltään sangen vauhdikas The Dream Calls for Blood on oikealla tavalla helppoa, tarttuvaa ja hyvälle tuulelle saattavaa kuunneltavaa, ja levyn parissa hoksaa, että bändillä on kaikessa hyvä tekemisen meininki.
Pari alkuperäiskaiffaria sisältävä Death Angel on ollut viime vuosina hirmuisessa livetikissä, eikä tulevia lauteita ole ollenkaan häpeä lämmitellä klassikkomatskun lisäksi uusillakaan ralleilla. Uskoisin Lost Society -faniportaankin diggaavan.
Huom! Tämä EI OLE arvostelu. Sen löydät painetusta lehdestä myöhemmin.