Teksti ja kuvat: Vilho Rajala
Insomnium ja MyGrain julkaisivat kumpikin erinomaiset levyt viime vuonna. Varsinkin Insomniumin teos on pyörinyt soittimessani erittäin paljon, joten klubikeikkaa kotikaupungissa ei kerta kaikkiaan voinut missata.
MyGrain tuli nähtyä muutamaan otteeseen viime vuonna, mutta tällä kertaa retkue pääsi silti yllättämään. Marraskuinen Euroopan-kiertue Insomniumin ja Before the Dawnin kanssa sekä helmikuinen minirundi Venäjällä ovat selvästi tehneet bändille hyvää.
Meininki oli pienestä alkukankeudesta huolimatta hirmuinen. Bändin viihdyttävä melodinen vauhtimetalli on livetilanteessa parhaimmillaan. Of Immortal Aeonsin kertosäe tarraa korvamadoksi näköjään moneksi päiväksi.
Laulaja Tommy oli tällä keikalla entistäkin suvereenimpi, jos mahdollista. Täytyy todellakin nostaa hattua ukon kyvyille.
MyGrain oli parhaiden biisiensä aikana helvetin kova, heikompien raitojen aikana vain kova.
Myös Insomniumilla oli pientä alkukankeutta, mutta viimeistään Song of the Blackest Birdin kohdalla järki sumeni. Nämä melodiat viiltävät tiensä suoraan jonnekin hermokeskuksiin. Insomniumin musiikki tekee hyvää sielulle.
Keikalla oli kuulemma kovalevyongelmia, mutta ne häiritsivät todennäköisesti vain bändiä itseään.
Siinä missä MyGrain luottaa vauhtiin ja hyvään meininkiin, Insomnium valuttaa lavalta täydellä voimalla surua ja murhetta.
Kitaristi Markus Vanhala soittaa ja esiintyy kuin olisi kuulunut bändiin aina. Niilo Sevänen hoitaa keulahahmon tehtävät vähäeleisen tyylikkäästi. Mies keräsi pisteet kotiin tamperelaisyleisöltä heitollaan siitä, kuinka Turku ei ole rundin ohjelmassa. Sevänenhän asui ja opiskeli vuosikausia Turussa.
Insomnium soitti pitkän setin. Viiden levyn katalogista kelpaa valikoida parhaita paloja. Esimerkiksi Last Statement kuulosti nyt todella hyvältä, ja Sevänen totesikin, ettei sitä juuri ole tullut soiteltua.
Kun käy katsomassa tällaisia keikkoja ja miettii, millaisia levyjä suomalaiset metallibändit ovat viime vuosina julkaisseet, alkaa nopeasti tuntua siltä, että Suomessa tehdään 2010-luvulla ainakin keskiarvolla mitattuna maailman parasta metallia. Se on hieno tunne.