Live/Haastis: Arch Enemy – AJZ Bahndamm, Wermelskirchen, Saksa 14.3.2011

17.03.2011
Angela Gossow pääsi vetämään keikan nostalgisissa tunnelmissa.
Kuva: Arch Enemy on puurtanut tulevan Khaos Legions -levynsä parissa koko tämän vuoden. Keikkatauko pantiin poikki varsin tyylikkäällä tavalla Saksan Wermelskirchenissä, pienessä nuorisotalossa, joka on alun perin vallattu talo. Vain reilut 200 henkeä vetävä AJZ Bahndamm notkui ääriään myöten täynnä, kun yhtye kapusi lavalle. Keikan oli järjestänyt levy-yhtiö Century Media ja liput maksoivat vain 12 euroa, joten ele oli kaiken kaikkiaan varsin tyylikäs. Oli mahtavaa nähdä näinkin korkean profiilin bändi livenä paikassa, jossa rummut kuuluvat selvästi läpi suoraan lavalta. Settilista starttasi tutusti Revolution Beginsillä, ja keulahahmo Angela Gossow otti paikan heti haltuunsa sotamaalauksissaan. AJZ Bahndamm on Gossowille tärkeä paikka, koska hän soitti siellä keikkoja jo hamalla 1990-luvulla entisen bändinsä Mistressin kanssa. Ehkä juuri siksi Gossow vaikutti nyt paljon vapautuneemmalta kuin tavallisesti. Hän piti pitkiä välispiikkejä saksaksi ja muisti mainita muun muassa Japanin tilanteen ennen Yesterday Is Dead And Gone -kappaletta. Se oli toinen kahdesta uudesta biisistä. No Gods, No Masters tuntui näistä kahdesta livenä potentiaalisemmalta. Lava ei ollut ihan pienin mahdollinen, mutta isoihin ympyröihin tottunut bändi oli hetkittäin vaikeuksissa mahtua sinne. Basisti Sharlee D'Angelo on sen kokoinen kolossi, että hän tuntui tönivän ja törmäilevän Michael Amottiin melkein koko ajan. Amottista puheen ollen, mikähän miehen niskassa on vikana, kun en muista olenko koskaan nähnyt hänen heiluttavan päätään. Muutenkin miekkosen vähäeleisyys pistää silmään, varsinkin kun pikkuveli Christopher lataa soolonsa lavan etureunalta asiaankuuluvin elein ja ilmein. Tunnin setti oli melkoinen hittikatras. My Apocalypse jäi ehkä päällimmäisenä mieleen, se on todella väkevä kappale. Kun We Will Rise tuli aivan lopussa, mietin jo että tässä tämä oli, mutta tulihan sieltä vielä Nemesis. Siinäkin on sen luokan livehitti, että terve. Tämä oli kaikkiaan aivan ratkaisevasti kovempi keikka kuin vaikka Nummirockissa toissa kesänä. Varsinkin Gossow'n suoritus esiintyjänä oli monta kertaa parempi. Keikan jälkeen laulaja oli erittäin tyytyväinen tällaiseen, bändin nykytilanteessa poikkeukselliseen kokemukseen. – Soitimme edellisen kerran livenä Lontoon Forumissa marraskuun lopussa. Se on iso paikka, todella iso lava ja kaikkea, mutta yleisö on siellä todella kaukana. Oli todella siistiä vetää nyt tauon jälkeen täällä, yleisö oli aivan naaman edessä! Siitähän me kaikki olemme aloittaneet, hienoa että voimme tehdä sen vieläkin. Bändi ei ottanut keikasta rahaa lainkaan, koska se halusi omalta osaltaan tukea AJZ Bahndammia. Paikka uhataan kuulemma sulkea tai purkaa milloin mistäkin syystä. Se taitaa olla vallattujen talojen kohtalo joka puolella. – Täällä soittaa lähinnä paikallisia bändejä ja joitakin underground-nimiä, mutta joskus vähän isompiakin. Me olemme ihan mainstreamia yleiseen linjaan verrattuna. Minulle tämä on hyvin tuttu paikka, Gossow hymyili ja osoitti 14 vuotta vanhaa julistetta seinällä, jossa luki Mistressin nimi. Arch Enemyn tuleva levy Khaos Legions on viimeistelyvaiheessa. Miksaaja vaihtui viime viikolla Rickard Bengtssonista Andy Sneapiksi, koska Bengtsson ei pysynyt aikatauluissa. – Hänellä on taipumusta keskittyä liiaksi yksityiskohtiin ja ilmeisesti hänellä oli jonkinlaisia burnoutin oireita. Hän ei saanut meille ajoissa mitään lähellekään lopullisen kuuloista kuultavaksi, joten Michael katsoi parhaaksi soittaa Andy Sneapille. Sneapin oli alun perin tarkoitus lähteä tämän kuun alussa Yhdysvaltoihin työskentelemään Megadethin tulevan juhlajulkaisun parissa, mutta Arch Enemyn onneksi hänen viisuminsa saanti lykkäytyi kuukaudella. Niinpä hän ehtii nyt hoitaa Khaos Legionsin saman tien valmiiksi asti. Julkaisupäiväksi on asetettu 30.5. Teksti: Vilho Rajala Kuva: Dario Dumancic

Arch Enemy on puurtanut tulevan Khaos Legions -levynsä parissa koko tämän vuoden. Keikkatauko pantiin poikki varsin tyylikkäällä tavalla Saksan Wermelskirchenissä, pienessä nuorisotalossa, joka on alun perin vallattu talo.

Vain reilut 200 henkeä vetävä AJZ Bahndamm notkui ääriään myöten täynnä, kun yhtye kapusi lavalle. Keikan oli järjestänyt levy-yhtiö Century Media ja liput maksoivat vain 12 euroa, joten ele oli kaiken kaikkiaan varsin tyylikäs.

Oli mahtavaa nähdä näinkin korkean profiilin bändi livenä paikassa, jossa rummut kuuluvat selvästi läpi suoraan lavalta. Settilista starttasi tutusti Revolution Beginsillä, ja keulahahmo Angela Gossow otti paikan heti haltuunsa sotamaalauksissaan.

AJZ Bahndamm on Gossowille tärkeä paikka, koska hän soitti siellä keikkoja jo hamalla 1990-luvulla entisen bändinsä Mistressin kanssa. Ehkä juuri siksi Gossow vaikutti nyt paljon vapautuneemmalta kuin tavallisesti. Hän piti pitkiä välispiikkejä saksaksi ja muisti mainita muun muassa Japanin tilanteen ennen Yesterday Is Dead And Gone -kappaletta. Se oli toinen kahdesta uudesta biisistä. No Gods, No Masters tuntui näistä kahdesta livenä potentiaalisemmalta.

Lava ei ollut ihan pienin mahdollinen, mutta isoihin ympyröihin tottunut bändi oli hetkittäin vaikeuksissa mahtua sinne. Basisti Sharlee D’Angelo on sen kokoinen kolossi, että hän tuntui tönivän ja törmäilevän Michael Amottiin melkein koko ajan.

Amottista puheen ollen, mikähän miehen niskassa on vikana, kun en muista olenko koskaan nähnyt hänen heiluttavan päätään. Muutenkin miekkosen vähäeleisyys pistää silmään, varsinkin kun pikkuveli Christopher lataa soolonsa lavan etureunalta asiaankuuluvin elein ja ilmein.

Tunnin setti oli melkoinen hittikatras. My Apocalypse jäi ehkä päällimmäisenä mieleen, se on todella väkevä kappale. Kun We Will Rise tuli aivan lopussa, mietin jo että tässä tämä oli, mutta tulihan sieltä vielä Nemesis. Siinäkin on sen luokan livehitti, että terve.

Tämä oli kaikkiaan aivan ratkaisevasti kovempi keikka kuin vaikka Nummirockissa toissa kesänä. Varsinkin Gossow’n suoritus esiintyjänä oli monta kertaa parempi.

Keikan jälkeen laulaja oli erittäin tyytyväinen tällaiseen, bändin nykytilanteessa poikkeukselliseen kokemukseen.

– Soitimme edellisen kerran livenä Lontoon Forumissa marraskuun lopussa. Se on iso paikka, todella iso lava ja kaikkea, mutta yleisö on siellä todella kaukana. Oli todella siistiä vetää nyt tauon jälkeen täällä, yleisö oli aivan naaman edessä! Siitähän me kaikki olemme aloittaneet, hienoa että voimme tehdä sen vieläkin.

Bändi ei ottanut keikasta rahaa lainkaan, koska se halusi omalta osaltaan tukea AJZ Bahndammia. Paikka uhataan kuulemma sulkea tai purkaa milloin mistäkin syystä. Se taitaa olla vallattujen talojen kohtalo joka puolella.

– Täällä soittaa lähinnä paikallisia bändejä ja joitakin underground-nimiä, mutta joskus vähän isompiakin. Me olemme ihan mainstreamia yleiseen linjaan verrattuna. Minulle tämä on hyvin tuttu paikka, Gossow hymyili ja osoitti 14 vuotta vanhaa julistetta seinällä, jossa luki Mistressin nimi.

Arch Enemyn tuleva levy Khaos Legions on viimeistelyvaiheessa. Miksaaja vaihtui viime viikolla Rickard Bengtssonista Andy Sneapiksi, koska Bengtsson ei pysynyt aikatauluissa.

– Hänellä on taipumusta keskittyä liiaksi yksityiskohtiin ja ilmeisesti hänellä oli jonkinlaisia burnoutin oireita. Hän ei saanut meille ajoissa mitään lähellekään lopullisen kuuloista kuultavaksi, joten Michael katsoi parhaaksi soittaa Andy Sneapille.

Sneapin oli alun perin tarkoitus lähteä tämän kuun alussa Yhdysvaltoihin työskentelemään Megadethin tulevan juhlajulkaisun parissa, mutta Arch Enemyn onneksi hänen viisuminsa saanti lykkäytyi kuukaudella. Niinpä hän ehtii nyt hoitaa Khaos Legionsin saman tien valmiiksi asti. Julkaisupäiväksi on asetettu 30.5.

Teksti: Vilho Rajala Kuva: Dario Dumancic

Lisää luettavaa