Addiktin tarina ongelman tajuamisesta kuolemaan saakka – ennakkokuuntelussa Chronoformin toinen pitkäsoitto

Mukana myös yhtyeen kommenttiraita.

21.09.2020

Kauhajoelta ponnistava, modernin metallin ja metalcoren merkeissä soittimiaan rankaiseva Chronoform julkaisee tulevana perjantaina, 25. syyskuuta toisen albuminsa Myoni. Sisällöltään vaihteleva levy käsittää niin aggressiivista paahtamista kuin myös rauhallisia elementtejä ja hengähdystaukoja. Levyn kantava teema on riippuvuus ja siitä aiheutuvat ongelmat, ja tapahtumia kuvataan sekä addiktin että tämän lähipiirin silmin. Tarinan kaari etenee ongelman tajuamisesta lopulta kuolemaan saakka.

Inferno tarjoaa koko levyn ennakkoon kuunneltavaksi jo nyt. Ohessa on myös koko bändin kollektiivisella suulla esitetty biisikohtainen kommenttiraita, joka valottaa kappaleiden taustoja tarkemmin.

Delusive Solace

– Avausraita ottaa heti luulot pois. Aggressiivinen ja tekninen biisi, jossa on eniten kaikuja bändin aiemmasta tuotannosta. Blastien, tiukkojen burstien ja kitarasoolojen sävyttämä Delusive Solace kertoo totuuden kieltämisestä ja siitä, miten todellisuus hämärtyy, kun uskoo omiin valheisiinsa.

Obsession

Obsessionin intro on luultavasti kokeellisinta Chronoformia tähän asti. Vahvasti elektronisen musiikin puolelle taittavat samplet ja aavemainen kuiskailu pohjustavat kenties levyn raskainta biisiä. Sanoituksissa edetään siihen, että päähenkilö alkaa pikkuhiljaa tajuamaan ongelmansa, mutta ei tee asialle mitään.

The Paradox

The Paradox oli ensimmäisiä levylle sävellettyjä kappaleita. Groovaava pääriffi yhdistettynä melankolisiin ambient-soundeihin saa pään nytkymään ja alahuulen väpättämään. Tarina jatkuu päähenkilön lähipiirin näkökulmasta ja kertoo siitä, että joskus ainut mahdollinen ulospääsy on lähteminen.

Mirrors

– Pahaenteinen ja synkkä death metalin kanssa leikittelevä biisi. Mirrors sisältänee yhden groovaavimmista riffeistä koko levyllä ja sitä tukemassa on suoraviivaisempaa ja brutaalimpaa mättöä. Sanoitukset kertovat itsetutkiskelun tärkeydestä ja siitä, miten osan ongelmista saattaa nähdä vasta ulkopuolelta.

Melancholic Minds

Melancholic Mindsiin kiteytyy koko levyn kirjoitusprosessi: jokainen voi saada inspiraatiota toisten ideoista ja kehittää kappaletta eteenpäin tuoden siihen uutta näkökulmaa. Kaikkien kädenjälki kuuluu selvästi, mutta kokonaisuus on ehyt. Melancholic Minds on lyhyt instrumentaalinen välisoitto, joka palvelee kokonaisuutta ja asettaa loppulevyn tunnelman.

Myoni

– Levyn monivivahteisin ja pisin kappale Myoni vaipuu pohtimaan elämän merkitystä kuoleman porteilta. Tämä progehenkinen eepos sisältää osioita jo bändiä edeltäviltä ajoilta. Koko levyn ja bändin saundia parhaiten kuvaava laaja kokonaisuus, josta ei puutu groovea, raakuutta eikä myöskään hempeyttä. Sanoituksissa pohdiskellaan kuolemaa, sen lopullisuutta sekä perhosefektiä ja sitä, miten merkityksettömältäkin vaikuttavat asiat lopulta saattavat huomaamatta vaikuttaa sekä itseen että ympärillä oleviin ihmisiin.

Shades of Blue

Shades of Blue kertoo äkillisestä menetyksestä, sen yllätyksellisyydestä ja siihen liittyvästä tuskasta. Hyökyaaltojen lailla päälle vyöryvä suru valtaa koko näkökentän, eikä maailmassa tunnu olevan sillä hetkellä mitään muuta. Sanoitusten teeman vastapainoksi biisissä on todella groovaava kertsi ja jatkuva eteenpäin vievä pulssi. Biisillä on koko bändin suhteen melkoinen tunnelataus, toivottavasti se välittyy myös kuulijalle!

Bloom

– Levyn nopeatempoisin kappale hyökkää lofi-tyylisellä laululla ryyditetyn akustisen intron saattelemana täyteen vauhtiin. Jarrua painetaan vasta muutaman minuutin paikkeilla ja sen jälkeen intensiteetti nostetaan vielä kertaalleen levyn aikana huippuunsa. Sanoituksissa kuuluu lopullisuus ja se, miten kaiken tapahtuneen jälkeen elämä jatkuu lopulta puhjeten uuteen kukkaan.

Lisää luettavaa