Kouvolalaisen Red Moon Architectin uunituore levy Emptiness Weighs the Most kuulostaa parin totaalisen laahausjulkaisun jälkeen tunnelmaltaan vapautuneelta ja kauniiltakin. Etenkin viime vuonna ilmestynyt Kuura vei synkistelyn paikoin todella syviin onkaloihin, joten aiempaa ilmavammat sävellykset tulevat tarpeeseen.
Minkälaisia tunnelmia tuore kiekko välittää omasta mielestänne?
– Kyllä siinä tietynlaista toiveikkuutta on. Nyt ollaan enemmänkin haikeiden tunteiden äärellä kuin ihan totaalisen syvimmässä kuopassa, rumpali-kosketinsoittaja-säveltäjä Saku Moilanen myöntää.
Sanoit eräässä vanhassa haastattelussa, että albumisi syntyvät yleensä melko nopeasti. Kuinka helppo tai vaikea tämä levy oli synnyttää?
– Siinä meni hetki, että sain jäsenneltyä ajatukset siitä, millaisen kokonaisuuden haluan tehdä. Samaa kun on turha toistaa. Konseptin hahmottumisen jälkeen luomisprosessi oli aika kivuton.
Red Moon Architect on luottanut alusta saakka kahden laulajan käyttöön. Asetelma on metallimusiikille hyvin perinteinen: Ville Rutanen murisee syvät mieslaulut, ja Anni Valkonen vastaa heleämmästä tulkinnasta.
Valkosen ääni kuulostaa olevan Emptiness Weighs the Mostilla huomattavasti suuremmassa roolissa kuin aiemmin, mikä istuu aiempaa tarttuvampiin ja sävykkäämpiin kappaleisiin loistavasti. Onko tämä suunta, johon menette jatkossa?
– Vaikea sanoa. Biisit sovitetaan aina niin, että niistä välittyisivät juuri ne tunteet, joita niillä yritetään välittää. Mitään sääntöjä ei ole asetettu, eli menemme aina puhtaasti musiikin ehdoilla.
Vuonna 2011 syntynyt yhtye on käytännössä sinun luomuksesi ja olet ainoa yhä mukana oleva alkuperäisjäsen. Koetko, että tekemäsi musiikki kuvastaa sinua ihmisenä?
– Kyllä se kuvastaa. Jokainen albumi on jollain lailla kuvaus senhetkisestä elämänvaiheestani. Eihän se tietenkään sanatarkka kuvaus ole, eli siellä on taiteellisia vapauksia.
Ari ”Paska” Peltosen reilut kymmenen vuotta sitten vetämässä Paskareissu-sarjassa Kouvola listattiin ”Suomen paskimpien kaupunkien” joukkoon, ja samaan väitteeseen Kouvolan huonoudesta ja masentavuudesta on tullut törmättyä vuosien varrella useammankin kerran.
Onko kotikaupunkinne inspiroinut jollain tavalla Red Moon Architectin musiikkia?
– Ei varmasti mitenkään, eikä tämä huono paikka ole asua. Itselleni paras mahdollinen. Masentavuuskin on suhteellista. Enemmän ahdistaisi, jos ihmiset hymyilisivät ja morjestelisivat kadulla. Oman musiikkini synkkyys tulee jostain syvemmältä kuin kaupungin rumasta julkisivusta.
Julkaistu Infernossa 9/2020.