Power metal -jyrä Dragonforce ja melodeath-veteraani Arch Enemystä lähtenyt laulaja Alissa White-Gluz yllättivät kaikki yhdistämällä voimansa. White-Gluz vaikuttaa siis tätä nykyä bändissä toisena laulajana Marc Hudsonin rinnalla.
Lue myös: Dragonforce nappasi Alissa White-Gluzin riveihinsä
White-Gluz puhui loikastaan Dragonforcen riveihin tuoreessa Local Band Smokeoutin haastattelussa ja sanoi alkukipinän syttyneen viime vuonna, kun yhtye teki uuden version Burning Heart -kappaleestaan White-Gluzin kanssa.
”Kaikilla oli hyvä fiilis siitä yhteistyöstä ja totesimme, että olisi todella siistiä yhdistää se mistä Dragonforceon tunnettu ja se mistä minä olen tunnettu. Pelata omilla vahvuuksillamme”, laulaja toteaa.
”Mutta emme olleet ihan varmoja, pystyisimmekö oikeasti toteuttamaan sitä. Mutta ajattelen niin, ettet koskaan ole elämässäsi oikeasti valmis mihinkään; asioita pitää vain oppia tekemällä. Joten tuumasimme, että se on nyt tai ei koskaan ’Tehdään se. Hypätään syvään päätyyn.'”
Yhtye työstää parhaillaan uutta levyä White-Gluzin kanssa. Laulaja ei voi tässä vaiheessa vielä puhua levystä kovin tarkasti, mutta vakuuttaa sen kuulostavan hyvältä.
”Näitä asioita ei voi koskaan tietää täysin varmaksi etukäteen. Kun lopulta kokoonnuimme samaan huoneeseen soittamaan, treenaamaan ja säveltämään yhdessä, työstämään sanoituksia, sovituksia, teemoja, biisien nimiä ja sen sellaista, totesimme, että uusi kama kuulostaa aika hyvältä. Olimme melko luottavaisia, mutta vasta kun oikeasti kuulimme ensimmäistä kertaa, mitä olemme tekemässä, se iski tajuntaan. ’Ooh, okei. Olemme nyt jonkun jäljillä.’ Ja se oli aivan mahtavaa.”
Lue myös: Dragonforce soitti ensimmäisen keikkansa Alissa White-Gluzin kanssa – tältä meno näytti
Yhtye on jo tehnyt muutaman keikan White-Gluzin kanssa ja loppuvuodesta Dragonforce kiertää Pohjois-Amerikkaa yhdessä Ensiferumin ja Rhapsody of Firen kanssa. White-Gluz sanoo odottavansa innolla, että pääsee esittämään yhtyeen tuotantoa.
”Tietysti Through the Fire and Flames saa aina koko huoneen syttymään. Storming the Burning Fields -kappaletta on myös todella hauska laulaa. Siinä on jotain tyydyttävää. Samoin Fury of the Stormia on hauska laulaa”, White-Gluz tuumaa.
”Pidän kappaleista, jotka ovat haastavia, mutta myös nautinnollisia ja joista myös yleisö pitää. Se vaatii tasapainottelua. Joskus joku biisi voi olla niin helppo, että sen esittäminen ilta toisensa jälkeen käy tylsäksi. Mutta jos se on liian vaikea, siitä ei pysty nauttimaan, koska keskityt liikaa. Eikä yleisö välttämättä pääse sisälle huippuvaikeaan kamaan, varsinkaan livenä.”
