Soil-yhtyeen perustajiin kuulunut, urallaan myös muun muassa Broken Hopessa, Dirge Withinissä, The Bloodlinessa sekä Repentancessa soittanut Shaun Glass on kuollut 57-vuotiaana. Suru-uutisen on vahvistanut hänen vaimonsa Michelle Glass, joka kertoo Shaunin saaneen vakavan sairaskohtauksen 31. toukokuuta.
Shaun Glass perusti Soilin yhdessä Oppressor-yhtyeessä soittaneiden Tom Schofieldin, Tim Kingin ja Adam Zadelin kanssa vuonna 1997. Pian joukkoon liittyi laulaja Ryan McCombs. Glass oli mukana yhtyeen neljällä ensimmäisellä pitkäsoitolla, kunnes jätti bändin rivit 2007.
”Haluamme hyvästellä entisen kitaristimme Shaun Glassin, joka menehtyi aiemmin tänään. Vaikka välimme olivatkin huonot siitä asti, kun hän lähti 2007, hän oli kuitenkin merkittävä osa Soilia bändin alkuvuosina. Ja hän oli pitkään läheinen ystävä ja toveri. Nauroimme monet naurut ja meillä oli paljon hyviä hetkiä, joita nyt muistamme lämmöllä ja hymyillen. On surullista kuulla hänen poistuneen ja haluamme lähettää hänen perheelleen osanottomme tänä vaikeana aikana”, Soil-yhtyeen some-kanavissa kirjoitetaan.
Myös muut muusikot ovat muistaneet Glassia sosiaalisessa mediassa. Omat surunvalittelunsa ja muistokirjoituksensa ovat julkaisseet muun muassa Gary Holt (Exodus, Slayer), David Ellefson (Metal Church, ex-Megadeth), David Draiman (Disturbed) ja Robb Flynn (Machine Head).
”Olen murskana. Toivoimme, että hän olisi mennyt parempaan suuntaan, mutta menetimme hänet. Todella surullista. Mietin niitä hetkiä, kun pallottelimme riffejä ja heitimme läppää, ja sydämeni murtuu. Olimme ystäviä 30 vuotta, joten tätä on vaikea hyväksyä. Kaipaan sinua, veljeni”, Holt kirjoittaa saatteeksi kuvaan, jossa Glass poseeraa Exodus-paidassa näyttelijä Will Smithin kanssa.
”Moni teistä ei varmaan tiedä, kuka Shaun Glass oli, mutta hän oli legenda kaikille niille, jotka hänet tunsivat. Tähti, joka paloi niin hiton kirkkaasti, että häntä oli mahdoton olla rakastamatta”, kirjoittaa puolestaan Robb Flynn, joka kertoo olleensa 19-vuotias tavatessaan Glassin ensimmäistä kertaa.
”Vuosikymmeniin ei mennyt viikkoa ilman sähköpostia, tekstaria tai puhelua häneltä. Uusista bändeistä, mitä hän halusi minun kuulevan. Alan juoruja. Kuvia hänestä ylpeänä Machine Head -paidoissa. Riffejä, biisejä. Kuvia hänestä lomalla poikansa Madduxin kanssa. Hän eli ja hengitti metallia, punkia, hardcorea ja hard rockia. Meillä oli vain kaksi viikkoa ikäeroa, joten rakastimme samoja kasarin ja ysärin thrash-bändejä.”
”Hän ei koskaan lakannut luomasta. Uusia biisejä, bändejä, levyjä. Ihan sama mitä elämä heitti eteen, hän teki musiikkia. Ja hän oli hulvaton. Hän oli mahtava piikittelijä, mutta kaiken sen alla yksi lempeimmistä ihmisistä, jota olen saanut etuoikeutetusti kutsua ystäväksi.”
