1980-luvulla Ozzy Osbournen bändissä kitaroinut Jake E. Lee joutui lokakuussa ampumavälikohtauksen uhriksi. Coco-koiraansa yöllä kävelyttänyt Lee oli palaamassa kotiinsa, kun hän kohtasi kokomustiin pukeutuneita hämärätyyppejä. Sanallisen yhteenoton jälkeen Leetä ammuttiin, mutta yksikään kolmesta osumasta ei ollut kuolettava. Coco-koira selvisi rytäkästä naarmuitta.
Nyt Lee on kerrannut tapahtumien kulkua Red Dragon Cartel -yhtyeensä some-kanavissa. Hän on kertonut lisätietoja siitä, miten tilanne oikein sai alkunsa ja eskaloitui sekä kuvaillut saamiaan vammoja.
”Coco ja minä olimme palaamassa takaisin lenkiltä. Näin kaksi herrasmiestä mustissa huppareissa huput silmillä ja maskit suun edessä erään moottoripyörän luona. Meidät nähdessään he lähtivät kiireesti kävelemään katua alas samaan suuntaan kuin me”, Lee muistelee.
”He vilkuilivat meitä olkapäittensä yli. Coco ei pitänyt heistä ja veti hihnasta kovaa, mutta minä vedin vastaan ja pidin kävelyvauhtimme tasaisena. Lopulta he pysähtyivät ja kääntyivät meitä kohti. Seisahduimme muutaman metrin päähän ja pidin Cocon tiukasti vierelläni. ’Lakatkaa seuraamasta meitä ja painukaa vittuun’, yksi heistä sanoi. ’Emme me seuraa teitä, olemme menossa kotiin. Te ette kuulu tänne, joten teidän tässä pitäisi painua vittuun’, vastasin.”
”He vilkuilivat Cocoa hermostuneesti. Selvästi 36 kiloinen pitbull hermostutti heitä enemmän kuin vanha mies Havaiji-paidassa! Ja rakastan sitä, miten Coco suhtautuu muukalaisiin. Hän ei ole aggressiivinen, muttei myöskään ystävällinen. Hän vain seisoo asennossa ja tuijottaa.”
”Joka tapauksessa, hetken suullisesti machoiltuamme (saatoin aistia, että he ovat teinejä jotka esittävät kovista ja alkavat hermostua, kun en ollut millään lailla peloissani), ehdotin, että Coco ja minä jatkamme kotiimme, he kääntyvät ja poistuvat samaa tietä mistä olivat tulleetkin ja unohdamme koko jutun. En missään vaiheessa nähnyt asetta.”
Lue myös: Ampumavälikohtauksen uhriksi joutunut Jake E. Lee kommentoi tilannetta: ”Olen onnekas paskiainen”
”Olimme noin 15 metrin päässä kun kuulin laukaukset. Tajusin nopeasti, etteivät he tähdänneet minuun vaan koiraani. Päästin talutushihnasta irti ja komensin Cocoa palaamaan kotiin. Ja niin hän tekikin, koska on hyvä poika.”
”Ensin minua osui vasempaan kyynärvarteen. Luoti lävisti käden noin tuuman verran kyynärpäästä alas. Se tuntui siltä, kuin olisin polttanut itseni. Ei erityisen kivuliaalta, vaan nopealta polttavalta tunteelta. Luulin sen olleen vaan raapaisu. Onneksi se ei osunut luihin tai niveliin ja on parantunut nopeasti. Arvet eivät ole sen isompia kuin maksaläiskäni, etkä varmasti edes huomaisi sitä, jos et erikseen näyttäisi sitä. Myös kaikki sormeni liikkuvat hyvin.”
”Olen kiitollinen siitä, että vauriot otelautakäteeni olivat minimaaliset. Toisin kuin muut vammat, joihin palaan joskus toiste.”