Ennakkokuuntelussa Worthlessin melankoliaan ja henkiseen epätasapainoon keskittyvä kolmas albumi

Mukana Toni Pekkalan biisi biisiltä -kommenttiraita.

Kuva: Johanna Jii

Tamperelainen, vuodesta 2009 lähtien luolamiesmäisen luupäistä death metalia takonut Worthless julkaisee tulevana perjantaina (6.11.) kolmannen albuminsa Melancholic Rites. Inferno tarjoaa levyn nyt ennakkoon kuunneltavaksi julkaisupäivään saakka. Lisäksi kitaristi-laulaja Toni Pekkala avaa pitkäsoiton taustoja biisi biisiltä.

”Levyn teemana on melankolia ja kaikki siihen kytkeytyvä henkinen epätasapaino. Nimitys on vanhahko ja siihen on liitetty paljon muutakin kuin mitä yleisesti tänä päivänä tehdään. Onpahan se ollut myös yksi kuolemansynneistä”, Pekkala pohjustaa kokonaisuutta.

Carnival of Sin

– Tässä yhteisönsä hylkäämät, syntisiksi tuomitut melankolikot laulavat ja kapinoivat instituutiota vastaan. Levyn ehkäpä vaihtelevin biisi, joka tarjoaa vähän kaikkea.

Seeds of Degeneration

– Levyn vanhimpia biisejä, joka on kovaa ajoa alusta loppuun. Aiheena vanha kuolemansynti Acedia, joka tarkoittaa eräänlaista sydämen kylmettävää hengen surua tehden kohteensa haluttomaksi ryhtymään hyviin töihin. Tässä tarinassa moraalinen rappio ottaa vallan, jolloin henkisen polun kulkija romahtaa vajoten epätoivoon kiusausten keskellä.

Vantablack

– Tämä kappale on myös vanhempaa osastoa ja musiikillisesti poikkeavin biisi levyllämme. Sanoituksissa ammennetaan muinaisesta humoraaliopista ja siihen liittyvistä uskomuksista. Tekstissä musta sappi ottaa vallan ja hämärtää käsityskyvyn.

Melancholia Metamorphosis

– Albumin vanhin biisi, joka edustaa levyn raskaampaa puolta. Lyriikoissa liikutaan harhaisten ihmisten kieroutuneissa luuloissa ja peloissa.

Lunatic

– Menevä ralli, joka tarjoaa myös raskaan osion. Kappale on saanut alkunsa nähdessäni olemuksen, johon sekoittui samaan aikaan iloa, surua sekä kauhua.

Choreomania

– Levyn rivakinta puolta, jossa mennään eikä meinata. Teksti kertoo eräästä muinoin ihmismielen aiheuttamasta mysteeristä nimeltä tanssimania, joka tunnetaan myös nimellä tanssirutto. Tässä kappaleessa kollektiivinen hulluus nostaa toden teolla päätään.

The Mighty Madness

– Tuorein biisi joka päätyi levyllemme. Aggressiivista ja suoraviivaista menoa, jossa käsitellään yksinkertaisesti hulluutta ja sen mahtia.

The Last Exit

– Äärimmäisen synkissä oloissa sävelletty biisi, joka edustaa levyn raskainta ja tumminta osastoa. Tarinan henkilö on kyllästynyt ja pettynyt kaikkeen eikä viihdy enää keskuudessamme.