Vuonna 1975 perustettu Iron Maiden julkaisi omaa nimeään kantaneen debyyttilevyn vuonna 1980. Jo ennen levyn julkaisua uskollisen fanikunnan keränneen yhtyeen levy otettiin hyvin vastaan, mutta bändi itse ei ollut lopputulokseen täysin tyytyväinen. Varsinkin bändin johtaja Steve Harris pettyi levyn tuotantoon ja tuottaja Wil Maloneen, jota nuorten hevareiden touhut eivät suuresti kiinnostanut.
Seuraavalle levylleen yhtye sai haluamansa tuottajan, legendaarisen Martin Birchin, joka oli tuottanut muun muassa Deep Purplea ja Ronnie James Dion keulittamaa Black Sabbathia. Lisäksi ensimmäisellä levyllä soittaneen kitaristi Dennis Strattonin tilalle oli pestattu Adrian Smith, joka istui bändiin ja kitaristi Dave Murrayn rinnalle täydellisesti. Vuonna 1981 ilmestynyt Killers otti jo askeleita kohti monipuolisempaa tyyliä ja nosti bändiä taas hieman ylemmäs, muttei vielä niin sanotusti räjäyttänyt pankkia.
Killersin jälkeen kahdella ensimmäisellä levyllä laulaneen Paul Di’Annon käytös alkoi olla niin arvaamatonta ja itsetuhoista, että yhtye katsoi parhaaksi etsiä uuden miehen keulille. Uusi laulaja löytyi Samson-yhtyeestä ja Bruce Dickinsonin myötä yhtye pystyi musiikillisesti venymään pidemmälle ja laajemmalle kuin koskaan ennen.
Tammikuussa 1982 Dickinson, Harris, Murray, Smith sekä rumpali Clive Burr astelivat Birchin johdolla Lontoon Battery-studioon äänittämään yhtyeen kolmatta levyä, joka ilmestyi 22. maaliskuuta 1982. Taiteilija Derek Riggsin ikonisella kansitaiteella varustettu The Number of the Beast oli se pankinräjäyttäjä, joka nosti yhtyeen laajempaan suosioon. Konservatiivipiireissä levy herätti myös kauhistusta teemoillaan ja uskonnollisissa piireissä yhtye leimattiin saatananpalvojiksi – mikä toisaalta toimi myös loistavana promootiona.
Tällä päivämäärällä 40 vuotta täyttävää The Number of the Beastia pidetään yhtenä heavy metalin kulmakivenä ja klassikkolevy toimi monille porttina metallimusiikin maailmaan. Levy innoitti monia myös tarttumaan soittimeen ja monet isojenkin bändien muusikot mainitsevat yhdeksi isoimmaksi vaikutteekseen juuri The Number of the Beast -levyn. Luonnollisesti suuren vaikutuksen tehneen levyn kappaleista on tehty myös lukuisia erilaisia tulkintoja muiden toimesta ja esimerkiksi progemetallisuuruus Dream Theater on on soittanut muutamilla keikoillaan The Number of the Beastin läpi peräti kokonaisuudessaan.
Kokosimme tähän alle valikoiduista coverversioista kokonaisen tribuuttilevyn. Vertailun vuoksi myös itse juhlakalu löytyy artikkelin lopusta. Ei muuta kuin paljon onnea 40-vuotiaalle The Number of the Beastille!
Dream Theater – Invaders (Official Bootleg: The Number Of The Beast, 2005)
Kuten jo aiemmin mainittiin, Dream Theater on vuosien saatossa tehnyt Iron Maidenille ja levylle kunniaa esittämällä albumin kokonaisuudessaan läpi muutamilla keikoillaan. Näin tapahtui esimerkiksi Pariisissa vuonna 2002 ja tuolloin keikka myös äänitettiin ja julkaistiin yhtyeen Ytsejam Recordsin kautta ”virallisena bootleginä”.
Therion – Children of the Damned (A’arab Zaraq – Lucid Dreaming, 1997)
Ruotsalainen sinfoniametalliyhtye julkaisi oman versionsa Children of the Damned -kappaleesta osana bändin kymmenvuotisjuhlajulkaisua, A’arab Zaraq – Lucid Dreaming -pitkäsoittoa, jolle yhtye oli koonnut muutamia ennen julkaisemattomia omia kappaleitaan sekä erinäisiä covereita.
Children of the Damnedia ovat lisäksi tulkinneet muun muassa Diesel Machine, Sebastian Bach sekä kotimainen Waltari, joka sisällytti kappaleen intron mukaan Infinite Dreams -lainaansa, koska miksipä ei.
Bruce Dickinson – The Prisoner (Skunkworks Live, 1997)
Kun Bruce Dickinson lähti 1990-luvulla soolouralle, ei hän kovin usein esittänyt keikoillaan Iron Maidenin tuotantoa vaan keskittyi omaan soolotuotantoonsa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. The Prisoner on yksi tällainen poikkeus, jota Dickinson aina silloin tällöin vetäisi hihastaan erityisesti vuonna 1996 ilmestyneen Skunkworks-levynsä taustaorkesterin kanssa. Kappaleesta on myös julkaistu Espanjassa taltioitu versio, joka löytyy Japanissa julkaistulta Skunkworks Live -konserttivideolta.
Dark Tranquillity – 22 Acacia Avenue (Made in Tribute: A Tribute to the Best Band in a Whole Goddamn World!, 1998)
Ruotsalainen melodeath-yhtye julkaisi versionsa 22 Acacia Avenuesta osana Made in Tribute -albumia, joka oli ensimmäisiä Maidenille suunnattuja tribuuttilevyjä, joka kokosi yhteen tunnettuja ja isoja nimiä. Dark Tranquillityn lisäksi levyllä olivat mukana muun muassa Arch Enemy, Nocturnal Rites, Naglfar ja In Flames.
Sinergy – The Number of the Beast (A Tribute to the Beast, 2002)
Legendaarisesta nimikappaleesta löytyy covereita pilvin pimein ja tälle listalle vedetään kotiinpäin valitsemalla edesmenneen Alexi Laihon (Children of Bodom, Bodom After Midnight) ja Kimberly Gossin Sinergy-yhtyeen versio, joka julkaistiin osana A Tribute to the Beast -tribuuttilevyä vuonna 2002. Kappale löytyy myös Sinergyn Beware the Heavens -debyytin (1999) deluxe-painokselta, joka näki päivänvalon 2006.
The Number of the Beastia ovat tulkinneet lisäksi muun muassa Iced Earth, Angra, Kreator sekä Eläkeläiset, jonka käsittelyssä biisistä tuli Katkaistu humppa. Erityismaininnan ansaitsee lisäksi Richard Cheesen lounge-versio kappaleesta.
Steve ’n’ Seagulls – Run to the Hills (Farm Machine, 2015)
Myös Run to the Hills -ikivihreästä löytyy lainaversioita vaikka muille jakaa ja jälleen kerran valinnassa vedetään kotiin, tällä kertaa kantripoljennolla. Rock- ja metalliklassikoiden kantri- ja bluegrass-väännöksistä tunnetun Steve ’n’ Seagullsin mainio versio löytyy yhtyeen vuoden 2015 Farm Machine -debyytiltä.
Myös Eläkeläiset ovat iskeneet tekohampaansa tähänkin kappaleeseen kiinni ja heidän käsissään kappaleesta tuli Ranttalihumppa.
Steel Prophet – Gangland (A Call to Irons Vol. 2, 1999)
Hivenen levyn muiden hiteiksi ja klassikoiksi nousseiden kappaleiden jalkoihin jäävä Gangland on pienoinen outolintu, joka näkyy myös siinä, ettei siitä ole tehty yhtä runsaasti covereita. Amerikkalainen power metal -yhtye Steel Prophet kuitenkin tarttui haasteeseen vuonna 1999 ilmestyneellä A Call to Irons -tribuuttilevyllä eikä lopputulos ole yhtään hassumpi.
Machine Head – Hallowed Be Thy Name (Maiden Heaven, 2008)
Albumin päättävän legendaarisen kappaleen tunnetuin cover lienee Cradle of Filthin versio, mutta vaihtelun vuoksi nostetaan listalle Machine Headin tulkinta, joka löytyy Kerrang!-lehden kuratoimalta Maiden Heaven -tribuutilta, jolle osallistuivat lisäksi muun muassa Metallica, Avenged Sevenfold, Dream Theater ja Trivium.
Omia tulkintojaan kappaleesta ovat lisäksi tehneet ja julkaisseet muun muassa Doogie White ja Iced Earth.
Vielä kerran paljon onnea nelikymppiselle The Number of the Beastille! Laita levy soimaan tuosta alta ja nosta tuoppi omavalintaista juomaa ilmaan.
