Meksikolaisiksi huumepomoiksi profiloitunut bändi julkaisi edellisen albuminsa Brujerizmon vuonna 2000, mistä tuntuu olevan jo pieni ikuisuus. Vastaava viive ei ole metallipiireissä mitään uutta, ja erityisesti Brujerian tapauksessa aikataulujen venyminen on ymmärrettävää.
– Muutamalla jäsenellä oli Brujerizmon jälkeen ylimääräistä aikaa, mitä ei ole tapahtunut koskaan bändimme historiassa, joten rupesimme keikkailemaan. Teimme keikkoja noin seitsemän vuoden ajan ja otimme siitä kaiken irti, laulaja Juan Brujo muistelee.
– Vuonna 2008 mietimme, että pitäisi tehdä levy uusien jäsenten kanssa, ja kuten tavallista, pari jätkää lähti bändistä siinä vaiheessa, kun ensimmäiset kappaleet rupesivat olemaan valmiita. Olemme tottuneet tähän, koska porukkaa tulee ja menee; jollain on aina kiertueita tai muuta kiireitä, joten ottaa oman aikansa saada koko porukka kasaan.
– Halusin uudelle kiekolle vanhan koulun soundit, ja yritimme sitä, mutta eihän se onnistunut moderneilla studiovehkeillä. Nauhoitimme sitten levyn uusiksi ja lähettelimme osia kappaleista sähköpostilla puolin ja toisin, koska ajattelimme sen olevan nopein tapa saada biisit valmiiksi. Mutta olimme väärässä.
– Kun kaikki oli lopulta kasassa, levyn miksaaja joutui lähtemään niskaleikkaukseen ja oli sairauslomalla vuoden. Tässä siis tapahtui oikeastaan ihan kaikki mahdollinen, joten levy viivästyi lopulta aika paljon.
Uusi albumi Pocho Atzlan kuulostaa näihin korviin metallisimmalta, aggressiivisimmalta ja intensiivisimmältä Brujeria-tuotokselta tähän saakka. Oletko samaa mieltä?
– Hmmm, minä kun luulin, että tämä on meidän mukavin levymme! Sille on itse asiassa piilotettu salaisia uskonnollisia koodeja ja profetioita, joten siinä mielessä levy on varmasti bändin äärimmäisin.
– Biisien sanoituksiin on kätketty tarinoita menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta – ihan sen vuoksi, että jos musiikki käy kyllästyttämään, onpa jotain muuta ajateltavaa!
Yhtyeen lyriikat ovat kertoneet vuosien varrella karuja tarinoita rikoksista, huumeista, väkivallasta, seksistä ja rasismista – muutamia teemoja mainitakseni. Uskotko, että pystyisit kirjoittamaan tekstejä positiivisista asioista?
– Hah hah, loistava ajoitus tälle kysymykselle! Sanotaanko näin, että sanoituksistani tulee vielä löytymään aika positiivisia juttuja.
Mikä on suosikkihuumeesi?
– Joskus ennen olisin sanonut että kaikki mahdollinen, mutta nykyisin se on ehdottomasti Imodium.
Amerikanmeksikolaisena pidetty Brujeria on antanut odotetusti oman sanansa myös Yhdysvaltain presidenttiehdokkaana olevasta Donald Trumpista: ”Haluamme hänen voittavan, jotta voimme käydä sotaa. Haluamme näyttää, että voimme voittaa sen ilman luoteja.”
– Kyllä! Annetaan hänen voittaa! Jos hän todella etenee presidentiksi asti ja aloittaa sen Amerikan ja Meksikon välisen muurinsa rakentamisen, hänen tulee myös maksaa siitä. Ja sen taistelun haluan käydä!
– Se käydään tietysti ilman aseita ja luoteja, koska muuten kaikki häviäisivät. Se olisi sitä paitsi Trumpin tapa taistella – me kutsumme kokoon Pocho Aztlanin näkymättömät sotajoukot.
Juttu on julkaistu Infernon numerossa 8/2016.