”Kenelläkään ulkopuolisella ei ole ollut minkäänlaista sananvaltaa tekemisiimme” – haastattelussa Demons & Wizards

Blind Guardianin Hansi Kürschin ja Iced Earthin Jon Schafferin projektiyhtye Demons & Wizards ei osoittanut vuosikausiin minkäänlaisia elonmerkkejä. Klassisen, progressiivisen ja poweriltakin paikoin maistuvan heavy metalin diggarit olivatkin valmiita naulaamaan tämän arkun kiinni lopullisesti. Viime vuonna Demons & Wizards kuitenkin aktivoitui, ja nyt on käsillä yhtyeen kauan odotettu uutuusalbumi III.

Jon Schaffer & Hansi Kürsch.

Berliiniläishotellin sviitin kokonaissävy on vaaleanpunainen, ja leveän sängyn vuodevaatteet ovat suorastaan räikeän pinkit. Varsin mielenkiintoinen paikka tehdä kahden pitkän linjan heavy metal -mestarin haastattelua.

Pian mökkiin astelee Century Media Recordsin edustaja seuranaan kaksi levy-yhtiön artistia. Düsseldorfin kupeessa Krefeldissä vuonna 1984 Lucifer’s Heritage -nimellä aloittaneen Blind Guardianin Hansi Kürsch ja Tampassa samana vuonna The Rose -otsikon alla perustuksensa luoneen Iced Earthin Jon Schaffer ovat saapuneet Saksan pääkaupunkiin tapaamaan eurooppalaisten medioiden edustajia. Syynä on projektiyhtyeensä Demons & Wizardsin uusi pitkäsoitto.

Kun mittavan asekokoelman omistava ja moottoripyöräilyä rakastava Schaffer astuu huoneeseen, hän puhkeaa hillittömään nauruun. Myös Kürsch hymyilee leveästi. Century Median palkollinen on puolestaan huomattavasti vaivautuneemman oloinen.

– Tämä hotelli oli jostakin syystä lähes loppuunmyyty, ja jouduimme varaamaan haastatteluja varten hääsviitin, hän kertoo.

Huvittava tilanne saa seuraa muutamista äijämäisistä vitseistä, mutta jossakin vaiheessa puhe kääntyy kohti Demons & Wizardsia.

Jon: – Hämmentävää kyllä meille tuli melkein kiire juuri ilmestyneen III-albumimme kanssa.

Hansi: – Niin, edellinen levymme Touched by the Crimson King julkaistiin vuonna 2005. Aikaahan meillä ei siis ollut!

Toolin 10,000 Days ilmestyi vuonna 2006 ja seuraaja Fear Inoculum heti perään 2019. Te pistitte vielä vähän paremmaksi.

Jon: – Totta puhut! Hah hah! Mutta jos itse puhun rehellisesti ja vitsailen hieman vähemmän, en ole varsinaisesti ylpeä tästä viidentoista vuoden tauosta. Alkuperäinen suunnitelmamme oli julkaista seuraava Demons & Wizards -kiekko maksimissaan jokunen vuosi Touched by the Crimson Kingin jälkeen, mutta sitten aikataulut venyivät, venyivät ja venyivät.

Hansi: – Blind Guardianin ja Iced Earthin aikataulut olivat varsin kireät 2000-luvun puolivälin jälkeen. Demons & Wizards on pääbändiemme ulkopuolinen projekti, mutta kyseessä on niin mielettömän rakas ja tärkeä juttu, ettei tätä todellakaan tehdä vasemmalla kädellä.

Jon: – Mennäänpä vuoteen 2011, jolloin tajusin konkreettisesti pari asiaa. Ensinnäkin sen, että Demons & Wizards on monille todella tärkeä yhtye. Ja sen, että meidän täytyy – täytyy! – julkaista uusi levy jonakin päivänä.

– Tuona vuonna järjestettiin ensimmäinen 70 000 Tons of Metal -risteily, ja Iced Earth oli kiinnitetty esiintyjäkattaukseen. En ehtinyt ottaa montakaan askelta paatin kannella, kun ensimmäinen innosta puhkuva fani tuli kysymään, aikooko Demons & Wizards tehdä risteilyllä yllätysesiintymisen… Myös Blind Guardian oli laivalla, mutta enhän minä tiennyt sitä, koska en ollut tutustunut bändilistaukseen etukäteen. Risteilyn aikana sain kuulla saman kysymyksen valehtelematta satoja kertoja!

Hansi: – Sama juttu. Diggarit tulivat jo satamassa intoilemaan minulle Demons & Wizardsista, enkä ymmärtänyt heidän ajatuskulkuaan aluksi lainkaan. Siinä meni itse asiassa ihan hyvän aikaa, ennen kuin tajusin Iced Earthin olevan samalla laivalla… Hah hah!

Hauskaa koko rahalla

Nostetaan Kürschin ja Schafferin kolmas studioalbumi valokeilaan tuota pikaa, mutta käydään sitä ennen takavuosissa. Demons & Wizardsin debyyttihän ilmestyi talvella 2000, mutta kokoonpanon ensimmäiset siemenet kylvettiin jo 1990-luvun alkupuolella.

Hansi: – Blind Guardian ja Iced Earth rundasivat yhdessä ympäri Eurooppaa, ja tutustuimme kiertueen aikana toisiimme varsin hyvin. Se rundi oli ehdottomasti Demons & Wizardsin varhainen alkupiste.

– Kävin Jonin luona Yhdysvalloissa ensimmäisen kerran jo vuonna 1992. Pidimme hauskaa koko rahan edestä, mutta emme vielä tässä vaiheessa puhuneet mahdollisesta projektista. Jatkoimme yhteydenpitoa tulevina vuosina ja törmäsimme toisiimme milloin missäkin. Kohtaamiset olivat aina hemmetin hauskoja.

Jon: – Vuonna 1996 alkoi tapahtua toden teolla. Olin Saksassa promotoimassa Iced Earthin The Dark Saga -albumia, ja aikataulussani oli pari vapaapäivää. Päätin sitten lähteä vierailulle Hansin luokse, ja innostuimme naukkailemaan paikallisia mallastuotteita varsin isolla kädellä.

Hansi: – Parin päivän tiiviin törpöttelyn jälkeen krapula oli melkoisen… hmm, luova. Muistan elävästi, kun Jon otti alas yhden seinällä roikkuneen kitaran ja alkoi soittaa. Innostuin hyräilemään jotakin melodiaa hänen näppäilynsä päälle, ja melko pian aloimme tuijottaa toisiamme varsin merkitsevästi… Usko tai älä, mutta seuraavassa hetkessä otimme suunnan kohti vähän matkan päässä sijainnutta Blind Guardianin studiota, ja aloimme kirjoittaa yhteistä biisiä saman tien.

Jon: – Iltaan mennessä My Last Sunrise -kappale oli valmis. Olimme todella innoissamme ja samalla ihmeissämme. Että miten ihmeessä me kykenimme tuosta vain kirjoittamaan näin hienon jutun.

– Seuraavaksi aloimme miettiä, mitä tekisimme My Last Sunriselle, sillä eihän sitä pöytälaatikkoonkaan voinut jättää. Puhuimme aluksi Blind Guardianin ja/tai Iced Earthin omista sovituksista, mutta sitten päätimme jättää kappaleen hautumaan vähäksi aikaa.

Hansi: – En kuollaksenikaan muista, kumman suusta idea lopulta pulpahti, mutta päätimme joka tapauksessa kirjoittaa lisää materiaalia. Jonilta tulikin jossakin vaiheessa mukava pino demoaihioita, joihin ryhdyin kirjoittamaan omia osuuksiani. Homma alkoi edetä nopealla tahdilla, ja pian päätimme tehdä kokonaisen albumin.

Jon: – Tajusin yhden mielenkiintoisen seikan hyvin varhaisessa vaiheessa. Nimittäin sen, että kun ryhdyn säveltämään Iced Earthille, kuulen päässäni jo varhain kappaleen lopullisen version. Kun taas työskentelen Demons & Wizardsin materiaalin kimpussa, valmistelen biisin luurangon, mutta en missään nimessä halua ohjata Hansin ideoita mihinkään suuntaan. Hän tekee sanoitukset sekä laulumelodiat ja miettii kappaleen sovituksia, ja juuri tällainen työskentelytapa tekee Demons & Wizardsista aivan oman entiteettinsä.

Hansi: – Haluaisin alleviivata yhtä juttua näinä kaikenlaisten projektien luvattuina aikoina: Demons & Wizards sai alkunsa kahden kaveruksen halusta kirjoittaa yhdessä musiikkia, eikä kenelläkään ulkopuolisella ole ollut minkäänlaista sananvaltaa tekemisiimme. Näin se on aina ollut, ja näin se tulee aina olemaan. Joku saattaa päätellä tästä, että jatkoa seuraa… Kyllä vain, mutta milloin? Ei pienintäkään aavistusta.

Aikataulut uusiksi

Demons & Wizardsin nimeä kantanut debyyttialbumi julkaistiin helmikuussa 2000, ja kakkosalbumi Touched by the Crimson King saapui fanien ulottuville kesällä 2005. Molemmat pitkäsoitot ovat nyt saatavilla uusina remasteroituina laitoksina lukuisilla bonusbiiseillä varustettuina.

Jon: – Täytyy myöntää, etten ollut kuunnellut kumpaakaan levyä pitkään aikaan. Oma muistikuvani oli, että ykkönen on mainio albumi, mutta toinen jäi vähän vaisummaksi. Kun sitten palasin keväällä 2019 remasteroitujen levyjen maailmaan, totesin muistikuvani varsin oikeanlaiseksi. Tajusin konkreettisesti myös sen, että pitkäsoitot pitäisi miksata uudelleen, sillä niiden soundimaailma ei tee sävellyksille oikeutta. Uusi masterointi toki paransi tilannetta, mutta ei läheskään tarpeeksi.

Hansi:– Itse näen kokonaisuuden hieman toisella tavalla. Debyytti toi meidät hienosti progressiivisen ja 70-luvulta vaikutteita poimineen heavy metalin kartalle, mutta Touched by the Crimson Kingistä muovautui lopulta omaperäisempi ja mielenkiintoisempi kokonaisuus.

Jon: – Omaan ajatteluuni vaikuttaa varmasti se, että Touched by the Crimson Kingin tekeminen oli todella stressaavaa. Kun kirjoitin levyn kappaleita, talossani tapahtui paha vesivahinko ja kotistudioni tuhoutui lähes täydellisesti. Menetin muun muassa parikymmentä kitaraa. Kaiken huipuksi tyttäreni syntymä osui näihin samoihin aikoihin… Se oli valtavan iloinen asia, mutta kuten arvata saattaa, en pystynyt keskittymään säveltämiseen ihan täydellä intensiteetillä.

Remasteroidut albumit julkaistiin viime keväänä, sopivasti juuri ennen Demons & Wizardsin ensimmäistä kiertuetta vuosikausiin. Debyyttikonsertti tapahtui Saksan Saarbrückenissä 1. kesäkuuta 2019, minkä jälkeen rundi eteni muun muassa Hellfestin, Wackenin ja Graspop Metal Meetingin jättifestareiden kautta Yhdysvaltoihin. Kierroksen päätöskeikka tapahtui syyskuun alussa Atlantassa, kun Demons & Wizards esiintyi ProgPower-sisäfestivaalin päänimenä.

Jon: – Palataanpa tässä vaiheessa alkukesään 2018. Olin jo kirjoittanut uutta materiaalia ja olimme myös ehtineet päättää, että Demons & Wizards aktivoituu viimeistään vuonna 2020. Sitten, aika lailla ilman mitään ennakkovaroitusta, saimme tarjouksen Wacken Open Airin organisaatiolta. He tiedustelivat, löytyisikö Demons & Wizardsilta kiinnostusta toimia yhtenä Wackenin päänimistä elokuussa 2019. Kun maailman suurin metallifestivaali lähestyy tuollaisella kysymyksellä, voiko siihen vastata kieltävästi?

Hansi: – Jouduimme pistämään aikataulumme täysin uusiksi. Mehän olimme alun perin miettineet valmistelevamme uuden studioalbumin vuoden 2019 aikana, julkaisevamme sen alkuvuodesta 2020 ja kiertävämme vasta sen jälkeen. Kun Wackenin tarjous saapui, tajusimme olevamme hyvällä tavalla kusessa. Että jaahas, tämä homma lähtee nyt melkoiseen lentoon, mutta hieman toisella tavalla kuin ajattelimme.

Jon: – Vastasimme Wackenille myöntävästi ja ilmoitimme samalla muillekin promoottoreille, että aktivoidumme estradeille kesällä 2019 – mutta vain silloin.

Demons & Wizards ei siis aio kiertää tänä vuonna lainkaan?

Hansi: – Juuri näin. Soitimme keikat viime kesänä ja julkaisemme studioalbumin vasta nyt, alkuvuodesta 2020. Niin, nurinkuristahan tämä on, mutta asioiden marssijärjestyksestä pitää syyttää vain ja ainoastaan Wackenia. Hah hah!

Jon: – Meiltä ei yksinkertaisesti löydy aikaa Demons & Wizardsille, sillä vietämme kuluvan vuoden omien bändiemme maailmoissa. Hansi on ilmoittanut Blind Guardian uppoutuvan studioon jo alkuvuodesta, ja minä olen parhaillaan kirjoittamassa Iced Earthin seuraavaa pitkäsoittoa.

Hansi: – Demons & Wizardsin fanit joutuvat siis tässä vaiheessa tyytymään uuteen pitkäsoittoon ilman varsinaista albumikiertuetta, mutta eiköhän tämäkin vaihtoehto lohduta aika tavalla siinä vaiheessa, kun edellisestä julkaisusta on vierähtänyt viisitoista vuotta.

Millä tavalla III:n valmisteleminen poikkesi kahden aiemman albumin tekemisestä?

Jon: – Uudet kappaleet syntyivät täsmälleen samalla tavalla kuin ennenkin, eli rakensimme lopulliset biisit kahdestaan alustavien aihioideni päälle.

– Koko prosessin lähtökohta oli silti varsin erilainen. Olin nimittäin hyvinkin loppuun palanut Iced Earthin Incorruptible-albumin valmistelemisen ja kiertueen jälkeen. Kun rundi lopulta vuonna 2018 päättyi, tajusin kristallinkirkkaasti, etten tule saamaan pitkään aikaan mitään aikaiseksi, ellen keksi jotakin radikaalia keinoa pääni tyhjentämiseksi… Ei mennyt sitten kauankaan, kun lähdin Arizonan aavikolle ja vietin siellä kuukauden lähes täydellisessä yksinäisyydessä, ilman mitään kontaktia ulkomaailmaan. Kun palasin erämaasta ja lukittauduin kotistudiooni… No, hienot ideat suorastaan pulppusivat minusta ulos, ja Demons & Wizardsin uuden levyn materiaalin pohja oli hahmoteltu parissa viikossa.

Hansi: – Kun Jon lähettää minulle biisiaihion, alan kuunnella sitä ja tunnustella ihan rauhassa, millaisia tuntemuksia se minussa herättää. Ennemmin tai myöhemmin aivoni alkavat tuottaa voimakkaita mielikuvia ja syntyvä kappale vie minut johonkin… Vaikkapa keskiaikaisen mytologian syövereihin, science fictionin maailmaan tai filosofisempaan, pohdiskelevampaan suuntaan. En tietenkään pääse koskaan eroon myöskään fantasia-aiheista, ja III-albumin tekstien innoittajina ovatkin toimineet muun muassa Brandon Sandersonin The Stormlight Archive -saaga ja Philip Pullmanin His Dark Materials -trilogia.

– Demons & Wizardsin kappaleiden valmisteleminen on kautta vuosien ruokkinut kokonaisvaltaista luovuuttani, ja tämä projekti on tuottanut paljon uusia ideoita myös Blind Guardianille. Olen tästäkin syystä ikuisesti kiitollinen Jonille, sillä luovuuden menettäminen on pelottanut minua vuosien mittaan melkein… enemmän kuin mikään muu asia tässä maailmassa. Nyt olen jo reilusti yli viisikymppinen, mutta uuden taiteen luomisen halu tuntuu vain voimistuvan sisimmässäni.

Jon: – Niin, kyllähän III on helposti Demons & Wizardsin paras pitkäsoitto tähän mennessä. Miten se menikään… Kolmas kerta toden sanoo?

KAINALO: ”Kylmät väreet kulkevat kehossani edelleen…”

Black Sabbathin ensimmäinen albumi ilmestyi 13. helmikuuta 1970, joten maineikkaan pitkäsoiton viisikymppiset ovat juuri jääneet taakse. Birminghamin pioneerien debyyttiä pidetään yleisesti maailman ensimmäisenä heavy metal -albumina, joten samalla on saatu viettää koko raskaan musiikkigenren vuosijuhlia.

Millaisia ajatuksia Black Sabbath ja erityisesti yhtyeen debyyttilevy herättävät teissä?

Jon: – Tämä voi kuulostaa aivan liian hyvältä, mutta tarina on totisinta totta… Isosiskoni diggasi raskaammasta rockista jo 1970-luvun alussa, ja jouduin – tai pääsin – Black Sabbathin ensimmäisen albumin pauloihin noin neli-viisivuotiaana.

– En tietenkään ymmärtänyt levyä kovin hyvin, mutta siskoni on kertonut minulle myöhemmin, että olin ollut todella vaikuttunut albumin nimikappaleen alkupuolen sateenropinasta, salamoiden jyrinästä, uhkaavista kirkonkelloista ja ensimmäisistä ”saatanallisista” soinnuista. Pitkäsoiton kannesta puhumattakaan… Olin kuulemma tuijottanut mystistä tunnelmaa huokuvaa kansikuvaa herkeämättä pitkät ajat, täysin lumoutuneena.

– Kun vartuin hieman, tajusin heavy metalin olevan kohtaloni. En osaa selittää tuntemusta tarkemmin, mutta minä vain tiesin sisimmässäni, että haluan olla osa tätä mahtavaa juttua. Ja tässä sitä nyt istutaan, melkein viisikymmentä vuotta myöhemmin.

Hansi: – Alkuperäinen kosketukseni Black Sabbathiin oli Paranoid-kappale, jonka kuulin radiosta ihan pienenä poikana. Ensimmäinen oma Sabbath-levyni taas oli vuonna 1977 julkaistu Greatest Hits, ja se iski todella kovalla voimalla. En ollut koskaan aikaisemmin kuullut mitään niin voimakasta, kiehtovaa ja uhkaavaa musiikkia.

– Kokoelman jälkeen hankin kaikki Black Sabbathin levyt ja vaikutuin entistä syvemmin. Tony Iommin riffit, kappaleiden karvat pystyyn nostattavat tunnelmat, Ozzyn äärimmäisen tunnistettava laulusoundi… Huh huh! Kylmät väreet kulkevat kehossani edelleen, kun muistelen ensimmäisiä Sabbath-levyjen kuuntelukertoja.

– Myös sanoittaja Geezer Butler on nostettava esiin. En osannut 70-luvulla englantia kovinkaan hyvin, mutta Black Sabbathin – erityisesti Butlerin – sanoitukset olivat valtavan kiehtovia ja monitasoisia. Jos ja kun Black Sabbath keksi heavy metal -musiikin, he määrittivät samalla sen, millaisista aiheista kiinnostavissa metallibiiseissä kannattaa laulaa.

Onko Black Sabbath kaikkien aikojen suosikkiyhtyeenne?

Jon: – Tämä on vaikea kysymys, mutta taidan digata piirun verran enemmän KISSiä ja Iron Maideniä. Alive! oli ensimmäinen albumi, jonka ostin aikoinaan omalla rahalla, ja olen kuunnellut sen läpi tuhansia kertoja. The Number of the Beast taas on kaikkien aikojen suosikkilevyni, vaikka Maidenin tuotannossa on toki monta muutakin kivikovaa timanttia. Steve Harris ja Bruce Dickinson ovat myös lyömättömiä herrasmiehiä, eikä se ainakaan vähennä Maiden-diggailuani.

Hansi: – Vaikka rakastan Sabbathia syvästi, minäkin joudun nostamaan pari yhtyettä sen edelle. Deep Purple ja Queen nimittäin tekivät minuun jo nuorena koltiaisena niin kovan vaikutuksen, etten ole koskaan päässyt yli niistä hienoista iskuista. Kun kuulin Deep Purplea ensimmäisen kerran, en ollut oikeasti uskoa korviani. En tahtonut millään ymmärtää, miten niin raskas ja progressiivinen musiikki voi olla niin tarttuvaa ja kiehtovaa.

– Jonin tavoin myös minun on nostettava esiin The Number of the Beast, sillä sen kuultuani halusin itsekin muusikoksi. Ostin kitaran saman tien, ja parin vuoden päästä Blind Guardianin esiaste oli jo pystyssä!

Julkaistu Infernossa 2/2020.