Neljän vuoden takainen The Satanist oli puolalaisen Behemothin lopullinen läpimurto niin kaupallisesti kuin taiteellisestikin. Vaikka bändin kippari Adam ”Nergal” Darski niin vihjaili, mainittu pitkäsoitto ei kuitenkaan jäänyt tarinan päätepisteeksi. Vuonna 2018 Behemothin varjoisaa maailmaa halkovat entistä mutkikkaammat polut ja siellä tuivertavat aivan uudenlaiset tuulet.
Yhdeksän vuotta sitten perustetun Skálmöldin nousukiito on ollut varsin nopeaa. Islantilaisyhtyeen viides pitkäsoitto vienee sen yhä vain kiihtyviin mittelöihin.
Korpiklaanin matka folk metalin kruunaamattomaksi kuninkaaksi on ollut yhtä lailla humalaisen krapulainen kuin rosoisen nousujohteinen. Menneet ovat kuitenkin menneitä, ja viidentoista vuoden rajapyykin saavuttanut rempseä kuusikko toimii kymmenennen albuminsa kynnyksellä ammattimaisemmin kuin koskaan.
Ihsahn ravisteli metallimaailmaa ensimmäisen kerran teini-ikäisenä, ja hieman yli nelikymppisenä hänen diskografiansa laaja-alaisuus hakee jo vertaistaan. Tänä päivänä norjalaislegenda tasapainottelee onnistuneesti Emperorin ja oman soolouransa keskiössä. Todistuskappaleita on taas kerran tarjolla Tuska-festivaalilla.
Omissa maailmoissaan viime vuodet viihtyneen Dimmu Borgirin edellisestä studioalbumista on vierähtänyt pieni ikuisuus. Tuntuu siis vähintäänkin sopivalta, että toukokuun alkupuolella viimein julkaistava riffipitoinen, sinfoninen ja elokuvallinen Eonian-järkäle pureutuu ulottuvuuksien ja ajan mysteereihin.
Kahdeksan vuoden odotus on päättynyt ja Metallican kymmenes studioalbumi saapunut keskuuteemme. Pitäisikö kaikkien näiden vuosien jälkeen todellakin uskoa, että maailman suurin metalliyhtye on tänä päivänä tuotteliaampi kuin koskaan aikaisemmin?
Armottoman kova juoppolalli? Armottoman ahkera biisinkirjoittaja? Armottoman taitava studioammattilainen? Ensimmäinen määre ei enää ole oleellinen osa Peter Tägtgrenin toimen- tai maailmankuvaa, sillä painopiste on kallistunut kahden jälkimmäisen suuntaan. Nyt on vuorossa Pain-yhtyeen kotiinpaluu.
