Kokonaisvaltaista taidetta – haastattelussa Voidfallen

Teatraalisia elementtejä melodiseen death metaliin sekoittava Voidfallen on väkevä tulokas Suomen metallikentälle. 

The Atlas of Spiritual Apocalypse -debyyttinne ilmestyi verrattain pian bändin perustamisen jälkeen. Syntyikö levy puhtaalta pohjalta vai onko mukana sävellyksiä ajalta ennen bändin syntymää? 

– Pääosin puhtaalta pohjalta, mutta seassa on myös biisejä, joiden alkuperä juontaa vanhimmillaan vuoteen 2015, laulaja Tommi Kangaskortet ja kitaristi Henri Vuorenmaa vastaavat. 

– Kyseiset ideat on kaivettu takaisin pöydälle hieman uudesta näkökulmasta ja paremmin meidän kontekstiin sovitettuna. 

Sanotte, että ”levyn kantava teema on ihmismielen ahtaus, sen aiheuttama ahdistus sekä sitä seuraavat moraaliset vastakkainasettelut”. Elämmekö mielestänne erityistä vastakkainasettelujen aikaa? 

– Sitä on eletty koko dokumentoidun ihmiskunnan olemassaolon ajan ja luultavasti tullaan elämään jatkossakin. Yksilön mielelle voi olla kaaosta hyväksyä, että oma ymmärrys on rajallista ja asia, johon uskoo, ei välttämättä ole kuten oma mieli sanoo. 

– Ihmisen kyvyttömyys hyväksyä oman todellisuutensa epätäydellisyys näkyy sekä historiankirjoissa että jokapäiväisessä elämässä, se on osa ihmisyyttä. Kun kaksi ihmistä tai ryhmää kohtaa ja molemmat ovat kyvyttömiä ymmärtämään tai hyväksymään, että kummankin logiikassa on todennäköisesti vikoja, vastakkainasettelua ei voi välttää. 

– Internetin myötä on helpompi vältellä omaa maailmankuvaa haastavia mielipiteitä ja kerätä selkääntaputuksia vain omalta kuplaltaan. Se luonnollisesti vahvistaa uskoa henkilökohtaisen todellisuuden oikeanmukaisuuteen riippumatta siitä, miten se vaikuttaa ympäristöön. Tätä näkee kaikissa ihmistenvälisissä interaktioissa, mutta etenkin politiikassa ja uskonnossa suuntauksesta riippumatta. 

– Levyn kantavaksi teemaksi mainittu aihealue on kuitenkin vain jotain, joka yhdistää kappaleiden sanomaa yleisellä tasolla. Levyllä on sanottavaa paljon enemmän ja laajemmin. 

Esiinnytte promokuvissanne vahvasti naamioituina. Miksi? 

– Ensimmäinen syy tähän lienee, että haluamme musiikin ja taiteen olevan pelkkää audiota kokonaisvaltaisempi kokemus. Kokemuksemme on, että erikoisempi ja genren totutusta ulkoasusta poikkeava visuaalisuus antaa väkevämmän immersion myös musiikille, etenkin livenä. 

– Toinen syy on soittajille henkilökohtaisesti psykologinen: kun maski vedetään naamalle, fokus on täysin omassa roolissa ja musiikin esittämisessä. 

Musiikkinne on hyvin teatraalista. Miten se saadaan toimimaan lavalla? 

– Hyvin, joskin olosuhteiden kontrolloiminen helpottaa mielikuvan ylläpitämistä paljon. Esimerkiksi kirkas päivänvalo tai leikkaussalimaisen kirkkaat valaistukset ovat tyylillemme vähemmän optimaalisia. 

Musiikkinne kuulostaa vahvasti suomalaiselta, mikä on ulkomailla kova valttikortti. Onko tähtäimenne nimenomaan rajojen tuolla puolen? 

– Tähtäin on, että tavoittaisimme meidän kaltaisen musiikin kuuntelijat mahdollisimman laajasti. Siinä mielessä olemme tietenkin viemässä musiikkiamme ulkomaille, mutta totta kai toivomme, että mahdollisimman moni kiinnostuisi meistä myös Suomessa. Nykyinen kuuntelijakuntamme on kuitenkin suurimmalta osin ulkomailta.

Julkaistu Infernossa 10/2021.

Lisää luettavaa