Teksasilaisbändi veti toisella Phil Anselmon kanssa tehdyllä levyllään pataan.
Kuva: Atlantic
On vaikea hahmottaakaan, kuinka käsittämättömän kova bändi Pantera oli 20 vuotta sitten. Cowboys from Hell (1990) oli tehnyt metallikansaan vaikutuksen, mutta metalli oli yleisesti ottaen vajoamassa maan alle. 1980-luvun suuruudet loivat kilvan nahkojaan ja rockin valokeilaan olivat nousseet uudenlaiset nimet, Nirvana etunenässä.
25. helmikuuta 1992 Pantera julkaisi Vulgar Display of Powerin, jolla se löysi murskaavan grooven, aggression ja voiman. Phil Anselmo jätti falsetit sikseen ja keskittyi raakaan ja vihaiseen ulosantiin. Levy haisi hieltä, testosteronilta ja vaaralta, ei vielä kovin paljon pilveltä, vaikka Dimebagillä kannabislippis takakannessa onkin.
Vulgarin ansiosta Panterasta tuli kertaheitolla 1990-luvun kenties tärkein metallibändi.
Kun levyä kuuntelee tänä päivänä, huomio kiinnittyy ensimmäisenä biisien käsittämättömän kovaan tasoon kautta linjan. Jos joku Live in a Hole ei nyt ihan timanttia olekaan, sekään ei todellakaan ole mitäänsanomaton tai huono biisi. Yhtä tasaisen vahvaan suoritukseen bändi ei enää Vulgarin jälkeen yltänyt.
Mouth for War ja A New Level ovat kenties kaikkien aikojen väkevin avauskaksikko levylle. Fucking Hostile ampuu sarjatulella pään täyteen reikiä ja This Love räjähtää kuin paketti C-4:sta. Regular Peoplen riffittely hehkuu Dimebagin soittamisen riemua ja Hollow päättää levyn hienolla, jopa eeppisellä tavalla.
Vai onko kaikki tämä hehkutus paljon melua tyhjästä? Katso musiikkivideot ja kommentoi mitä levy merkitsee sinulle!
