Pysähtyneisyyttä vastaan – ensikuuntelussa kokeilullista metallia soittavan Manesin mainio uutuuslevy

Norjalainen Manes jatkaa kokeilullisella polulla.

24.08.2018

Vuonna 1993 perustettu Manes soitti uransa ensimmäiset kymmenen vuotta tunnelmallista black metalia, kunnes irtautui vuoden 2003 Vilosophe-albumillaan kohti tuntemattomia musiikillisia maastoja.

Bändi on opittu sittemmin tuntemaan arvaamattomana ja avaramielisenä ryhmänä, joka on kuitenkin kaihtanut turhia musiikillisia sekoiluja.

Tuloksena on muutamia todella hyviä julkaisuja, joista parhaiden joukkoon on laskettava tänään julkaistava uusi viides albumi Slow Motion Death Sequence, jonka tiimoilta esitin bändille pari kysymystä (katso soittimen alta).

Mielestäni Slow Motion Death Sequence kuulostaa melko pitkälti kokoelmalta kaikesta mitä olette tehneet Vilosophesta lähtien. Kuinka kuvailisit albumin sisältöä itse?

– Kuvailisin sitä synkäksi, sekä fyysiseksi että psyykkiseksi. Ehkä myös mielikuvia herättäväksi? Todella hankala sanoa. Mitä instrumentteihin tulee, käytämme, mitä meillä on kulloinkin saatavilla. Mikäli jonkin idean tai valmiimman kappaleen tulee kuulostaa joko analogiselta tai digitaaliselta, muokkaamme aihiota tämän mukaan. Harvemmin edes keskustelemme asiasta, basisti Torstein Parelius vastaa.

– Haluamme viedä musiikkia sinne minne se haluaa mennä, ja tämän vuoksi jutut tahtovat usein liukua pois kaikista luokitteluista.

– Aivan yksinkertaistettuna sanoisin, että levy kuulostaa hieman alternative rockilta, jossa on mukana elektronisia elementtejä ja päinvastoin.

Vaikuttaa, että olette kokeilunhaluisia muusikoita. Pelkäättekö ikuiseen ”AC/DC-moodiin” jämähtämistä, vai mikä tässä on takana?

– Jokainen levy on oma juttunsa ja lähestymme uusia ideoita ennakkoluulottomasti, valmiina tekemään musiikilla jotain mielenkiintoista. Emme ole koskaan rajoittaneet itseämme millään genrellä tai soundilla, koska olemme vain pyrkineet tekemään kamaa, joka kiinnostaa meitä.

– Jos tuntisimme olevamme pysähtyneitä, se olisi Manesin kuolema, koska koko bändin ydinjuttu on intohimo uuden luomiseen. Olisi turhaa toistaa ennenkuultuja juttuja tai soittaa tavallisia keikkoja ihan vain soittamisen vuoksi. Tämän vuoksi Manes ei ole soittaneet livenä yli kahteen vuoteen.

Lisää luettavaa