Sepulturan klassikkoalbumi täyttää 30 vuotta – ”Hikisen viidakon pimeys on täyttä totta”

Arise näki päivänvalon 25.3.1991.

25.03.2021

Kun vuosikymmen vaihtui kasarista ysärille, oli brasilialaisella Sepultura-yhtyeellä näytön paikka. Vyöllä oli jo vaikuttava kolme suora, pitkäsoitot Morbid Visions (1986), Schizophrenia (1987) sekä vuosien saatossa klassikkostatuksen saanut Beneath the Remains (1989), jonka tiimoilta yhtyeen tekemisiin alettiin kiinnittää tarkempaa huomiota. Beneath the Remainsin tuottanut Scott Burns jatkoi pestissään ja parikymppiset muusikot suuntasivat Floridan legendaariseen Morrisound-studioon työstämään neljättä studioalbumiaan.

Lopputuloksena syntyi 25.3.1991 eli tasan 30 vuotta sitten päivänvalon nähnyt Arise, jolla yhtyeen soundi alkoi lähteä kokeellisemmille urille, mutta joka otettiin riemuiten vastaan niin yleisön kuin kriitikoiden keskuudessa ja joka nosti bändin lämmittelijästä pääesiintyjästatukseen. Albumia promottiin bändin siihenastisen uran pisimmällä kiertueella, jonka päätteeksi levy oli myynyt maailmanlaajuisesti platinaa.

Infernon muutaman vuoden takaisessa ”1991, melkoisen mehevä metallivuosi” -artikkelissa (jonka toimittivat Tami Hintikka ja Tomi Pohto) kirjoitettiin Arise-albumista seuraavasti:

”Levyllä soittaa monipuolinen, runsaasti deathvaikutteita ilmaisuunsa saanut ryhmä. Albumin sampleissa kuuluvat heimotanssit, äänimaailma piirtää mielikuvia maya-raunioista, hikisen viidakon pimeys on täyttä totta. Nuori Max Cavalera karjuu apokalypsiä, kun veljensä Igorin takapotkuisentiukka latinothrashkomppi aksentoi kekseliäisyydellään täydellisiä deathrashriffejä. Tämän jälkeen Sepultura sai soittaa vuosia omilla kiertueillaan täysille areenoille. Tämä on myös viimeinen nopeatempoinen klassikkojäsenistön Seppo-äänitys.”

Arisesta on tullut vuosien saatossa todellinen äärimetalliklassikko, joka on muun muassa mukana Robert Dimeryn 1001 Albums You Must Hear Before You Die -kirjassa. Levy on myös mukana Decibel-lehden kunniagalleriassa yhdessä Beneath the Remainsin ja Roots-albumin (1996) kanssa.

Merkkipäivän kunniaksi ei muuta kuin kaivamaan pitkäsoitto levyhyllystä ja soimaan! Tai voit laittaa sen heti pyörimään tuosta alta, kiitos Youtuben.

Lisää luettavaa