Jopa melodiseksi death metaliksi kategorisoidun Verjuarmun aiemmat studiolevyt ovat ilmestyneet debyytti Muanpiällisestä helevetistä (2006) alkaen tasaisesti parin vuoden välein. Uuden 1808-levyn ja sitä edeltävän Lohuton-kiekon (2010) väliin ehti venähtää kuitenkin pitkähkö tauko.
Oliko viiveelle jokin erityinen syy?
– Orkesterin tapa tehä mussiikkia muuttu aeka laella. Aekasemmin laalujen teko olj hyvin pitkälle yhen tae kahen henkilön varassa, ja loppuporukka lähinnä vuan totteetti säveltäjän näkemyksiä. Nyt ryhyttiin säveltämmään ja sovittammaan yhessä toistemme riffejä ja puoljvalamiita teoksia, laulaja Puijon Perkele viäntää.
– Kämpällä synty ussein aevan mahoton tunnelma, ja kappaleissiin tulj jottain semmosta, johon meistä kukkaan ee oes yksinnään pystynä. Levyn rustoominen ja nuottiin kanssa nypleeminen ee toki kestännä viittä vuotta. Kesällä 2012 aloteltiin iliman sen kummempia paeneita suaha koko lättyä pihalle. Levyä tehtiin kaeken muun toemen ohessa, ja kolome vuotta siihen mäni.
1808-levyn tekstit kertovat kyseiseen vuoteen sijoittuvista Suomen sodan Savon-taisteluista. Miten päädyitte tähän teemaan?
– Savon Sanomissa olj vuonna 2008 juttusarja Suomen soasta, ja se jäi kummittelemmaan johonki tuonne piän perälle. Aloin ottaa enemmän selevää Savon alueen sotatapahtumista, ja ku tulj sitte huasteltua aeheesta immeisten kanssa, huomasin, ettei asiasta juurikkaan paljoo tiietty. Tämä oekeestaan loe halun kertoa tarinan, jossa tovelliset päevämiärät ja paekat toemii tarinan perustana ja joka saes kuulijan innostummaan ja tutustummaan tovellisiin historiallisiin tapahtummiin.
Alusta alkaen omaa linjaansa vetänyt Verjnuarmu on vahvasti konseptibändi, ja tällaisilla on usein tapana jäädä ”oman juttunsa vangiksi”. Onko tämä savoksi laulaminen meinannut muodostua missään vaiheessa teille rajoittavaksi tekijäksi tai rasitteeksi?
– Mussiikki on säveliä ja kielj sanoja. Savon murre on meille ilimaisukeino tarinankerrontaan. Ee ou kyllä missään vaeheessa tuntunna siltä, että murre saes jutun loppummaan. Välliisä tuntuu, että kaekki tuo nuaman mualuu ja vuate hömpötys ottaa paljon kovemmalle. Nyt nekkii on tosin uuvistettu uuven levyn hengen mukasiks ja jonnii verran verjnuarmumaesen vinksahtanneiks.
Suomen kielen murre-erot eivät ilmeisesti oikein aukea ulkomaalaisille?
– Pallaate on olluna erittäen hyvvee. Mussiikistahan nuijen kanssa tulloo huasteltua, ku eivät raakat sua sanoesta tolokkua. Osa kyllä ihmettellöö, miks suomalaeset Nuarmusta puhuttaessa ylleensä puhhuu murteesta eekä mussiikista.
Kuka mahtaa olla kaikkien aikojen kovin savolainen?
– No huh huh, nytpä laetoet pahan. Kovvuutta tiältä on aena loytynä, mutta kyllä kaekkein kovin on Kolehmaesen Hannes.