En enää muista tarkalleen, mikä oli Tuska-organisaation kosiskelupuhe, jonka jälkeen lupasin osallistua Mustaan joogaan. Yritin turhaan palautella sitä mieleeni seisoskellessani paljain jaloin Tavastian baarissa college-housut jalassa.
Musta jooga goes Tuska järjestettiin perjantai-iltapäivällä Tavastialla. Sali oli täynnä värikkäitä joogamattoja ja monen tasoisia joogeja. Punaposkisena jooganeitsyenä vastaanotin minulle varatun eturivin paikan hieman ristiriitaisin tuntein.
Ohjaajana toimineen Meri Mortin pätevyyttä minulla ei tietenkään ole kompetenssiä arvioida. Hymyillen ja kannustaen selkeitä ohjeita jakanut Mort sai tunnelmasta kevyen, mutta keskittyneen.
”Itseä ei tarvitse ottaa aina niin vakavasti. Jos jotain olen joogan avulla oppinut, niin sen”, ohjaaja kommentoi jostain hassuhkosta asennosta vielä hassummissa asennoissa ähisevälle salilliselle.
Tavallisesta joogatunnista Musta jooga erosi suoritusympäristönsä lisäksi myös taustalla soivan musiikin johdosta. Pelkäsin verenpainetta nostattavan jolkottelu-powerin tai sinfonisen erikoishevin raikaavan, mutta soittolista oli koottu Tuska-rosterista harkintaa käyttäen.
Melodinen ja neutraali keskitempometalli soi maltillisella äänenpaineella ajaen tehtävänsä nimenomaan taustamusiikkina. Tinnituksen peittäjäksi tarjottiin muiden muassa Amorphista, In Flamesiä, Mokomaa ja Alice Cooperia. Loppuvenyttely sujui Ghost Brigaden tunnelmointiin rauhoittuen.
On yksilöstä kiinni, kokeeko taustamusiikin tarpeelliseksi keskittymiseen, mutta omakohtaisesti hiljaisuus saattaisi olla piinaavampi vaihtoehto. Salissa pyörinyt kameralauma oli kuitenkin ihan oikea häiriötekijä – mielikuvissa ehti vilahdella allekirjoittanut pyllistelemässä uutisten loppukevennyksessä.
Mort painotti toistuvasti oman kehon kuuntelua: mitään pahalta tuntuvaa ei saisi tehdä väkisin. Tämä mielessä harjoitus sujui omasta mielestä hyvin – välillä kevyemmin, välillä haastavammin, mutta alusta lopppuun.
Tunti sujahti sukkelaan ja sen jälkeen Kampin katuja tallatessa pään sisällä raksutti hyperaktiivisesti.
Musta jooga toimi tavallaan porttiteoriana, tai ainakin pienenä sysäyksenä porttia kohti. En ehkä menisi perinteiselle joogatunnille vieläkään, mutta tällaisille erikoisemmille teematunneille olen valmis antamaan uusiakin mahdollisuuksia. Drone- tai sludge-jooga seuraavaksi?