Tekeekö vaateketju H&M kunniaa unohdetuille underground-metallibändeille?

Kuva: H&M

Ruotsalainen vaatejätti Hennes & Mauritz on myynyt tunnettujen bändien paitoja jo vuosikaudet, mutta kevään mallistossa koetaan kenties kumarrus yllättävään suuntaan. H&M lanseerasi lentäjäntakin, johon on ommeltu lukuisia hihamerkkejä.

Onko hihamerkkien takana oikeita bändejä? Strong Scene Productions väittää, että on.

Ruotsalaiseksi itsensä esittelevä lafka kertoo levittäneensä metalliyhtyeiden demokasetteja 1980–90-lukujen taitteessa. Strong Scenen bändien vaikutuspiiriin kuuluivat näemmä myös useat nykyisin tunnetut suomalaiset musiikkialan vaikuttajat, joita Inferno tavoitti helposti, mutta jotka syystä tai toisesta tahtoivat pitää identiteettinsä salassa.

H&M:n hatunnosto sai myös Strong Scenen aktivoitumaan – Youtubeen ilmestyi biisinäytteitä useilta takissa esitellyiltä artisteilta. Alla muutama Strong Scene -bändi esiteltynä musiikkinäytteen ja kotimaisen musiikkialan vaikuttajan kommentin avulla.

Crepuscularin väitetään olleen pahamaineinen war metal -bändi Meksikosta, jonka Back to Womb -demoa päätyi muutama kappale Suomeen. Yhtyeen jäljet loppuvat Strong Scenen talliin.

”Sain Crepuscularin demon käsiini serkultani joskus 90-luvun puolivälissä, ja vaikka Sarcófago oli astetta kovempi isoveli, sitä tuli silti pyöritettyä kasettidekissä ahkerasti. Sado war metal kuitenkin”, eräässä folk-metal-vientivaltissa vaikuttava multi-instrumentalisti muistelee.

Strong Scenen mukaan Yvaeh syntyi, kun kolme malesialaisopiskelijaa löysivät Carcassin ja Gore Beyond Necropsyn. Anal Fester -demon jälkeen Yvaehista ei löydy tietoa.

”Sain 10 vuotta sitten nipun kasetteja malesialaiskontaktilta. Yvaeh erottui joukosta mädäntyneellä brutaaliudellaan ja verisellä raskaudellaan. Harmi, että bändi hajosi ennen Cranial Vomit Orgasm -debyyttinsä julkaisua. Olen varma, että siitä olisi tullut kaakkoisaasialaisen goregrindin kulmakiviä”, black metalia julkaisevan eteläkarjalaisen levy-yhtiön edustaja kommentoi.

Englantilainen Eternal Dusk pääsi albumikantaan ja keikkaili Paradise Lostin kanssa, mutta kummankaan väitteen tueksi ei meinaa löytyä mitään konkreettista.

”Kuuntelin nuorena ihan saakelisti Anatheman Serenadesia ja Crestfallenia sekä Confessoria ja Solitude Aeturnusta. Sain jollain kokiksella Eternal Duskin biisin ja olin ihan puulla lyöty, että tällainen edelläkävijä oli ollut. Jossain vaiheessa minulla oli kassu, jolla oli a-puolella tuota yhtä Eternal Duskin biisiä ja toisella Paradise Lostin Gothic. Kyllä Lada jytisi!” lappeenrantalaisen eeppistä metallia esittävän yhtyeen solisti fiilistelee.

Tarinan mukaan Lord Sutrom perusti Mortus-yhtyeen Teotihuacánin pyramidin juurella, saadessaan merkin omistaa elämänsä Saatanalle. Jälleen yksi akti, jonka maa nielaisi Strong Scene -kytköksen jälkeen.

”On älytöntä miten geneeriseksi black metal muuttui Euroopassa pian 90-luvun puolivälin jälkeen. Onneksi Etelä-Amerikasta – tai no, Meksikohan on Pohjois-Amerikkaa – tulee kamaa, joka ei aina ole kovin hyvää, mutta täällä sellaista ei kukaan kehtaa tehdä. Bändejä kuten Kulto Maldito tai Mortus, jotka ovat irvokkuudessaan aika hienoja. Tekemisen meininkiä ilman liikoja skenen asettamia rajoja ja musiikillisia muotteja”, helsinkiläisen pakanametallisuuruuden kitaristi analysoi.

Strong Scene kertoo levittäneensä myös occult doom rockia soittavan Mystic Trianglen Drink the Devil’s Blood and Inhale Cocaine -pitkäsoittoa. Myös tämä duon jäljet alkavat ja loppuvat Strong Sceneen.

”Olikohan myöhäistä 80-lukua, kun isäni kokoelmista löytyi tämä mystinen vinyyli, jota en ole nähnyt missään kaupattavan. Oli käsittääkseni aika pieni painos, ja muistelisin että bändillä oli kovaa huumeiden käyttöä ja sekoilua, mikä selittäisi miksi bändistä ei koskaan tullut sen suurempaa. Itselle tämä levy tuo kyllä paljon nuoruusmuistoja mieleen. Ihan asiallista kyllä jos joku tahtoo uudelleen julkaista edes osan tällaisista unohdetuista helmistä”, pääkaupunkilaisissa death- ja thrash-kokoonpanoissa soittava ja myös kansitaiteistaan tunnettu mies kertoo.

Asiasta ensimmäisenä uutisoi Bravewords. Myös Blabbermouth tarttui aiheeseen, mutta muokkasi jälkikäteen juttuaan fiktiiviseksi. Strong Scenen vielä eilen ylhäällä olleet kotisivut ovat nyt poistettu, mutta Youtubesta löytyy musiikkia. Internetin keskustelupalstoilla ja blogeissa salaliittoteoreetikot epäilevät vuoroin, että Strong Scenen takana olisi H&M tai lauma muusikoita, joilla oli viikonloppu aikaa luoda saaga.

Inferno jättää lukijan vastuulle päättelyn Strong Scenen todellisesta tolasta. Pääasia, että meillä on uutta underground-metallia kuunneltavana ja ainakin helvetin hyvä tarina kerrottavana.