Vuoden 2015 kovimmat, osa 10: Omnium Gatherum, Oceanwake ja Vorna listaavat suosikkinsa

Annamme jo useamman vuoden perinteellä puheenvuoron artisteille, jotka paljastavat loppuaan lähestyvän vuoden kohokohdiksi muodostuneet levyt.

30.12.2015

Joonas Koto, Omnium Gatherum/Malpractice

1. The Night Flight Orchestra: Skyline Whispers
– Parasta uusvanhaa hard rockia vuosikausiin. Rundimusaa parhaimmillaan.

2. Symphony X: Underworld
– Väkevä paluu ruotuun. Koukut on teroitettu ja fokus palautettu oleelliseen, eli biiseihin.

3. Toto: Toto XIV
– Toto ei petä kymmenen vuoden levytystauon jälkeenkään, pikemminkin päinvastoin!

oceanwake-attesantala

Eero Haula, Oceanwake

1. Tesseract: Polaris
– Djent-bändinä tutummaksi tullut brittiyhtye
tarjoilee upean ja kattavan progeannoksen. Uusvanhan laulajan tulkinta on mannaa korville. Ehjä kokonaisuus.

2. Between the Buried and Me: Coma Ecliptic
– Yhtye on kuin viini, joka vain paranee 
vanhetessaan. Huikea progeooppera.

3. Swallow the Sun: Songs from the North 
I, II & III
– StS:n tyylikäs perseennäyttö nykypäivän
musiikkikuluttamiselle. Melkoinen järkäle, joka kestää kuuntelua isältä 
pojalle.

vorna-2015

Henri Lammintausta, Vorna

1. Mgla: Exercises in Futility
– Tunnelmallista ja melankolista paahtoa koukuttavine riffeineen ja rumpukikkailuineen. Lätty, joka oli pakko kuunnella heti aluksi läpi useita kertoja putkeen. Kaiken lisäksi levyn tuotanto istuu tämäntyyliseen musiikkiin kuin nyrkki silmään. Voisin väittää, että puolalaiset ovat onnistuneet tekemään lähes täydellisen albumin.

2. Desolate Shrine: The Heart of the Netherworld
– Helsingistä ponnahtava Desolate Shrine vakuutti minut jo ensimmäisen biisin kohdalla. Netin ihmeellisessä maailmassa satunnaisesti vastaan tulleen Black Fires of Godin kuultuani oli pakko ottaa koko levy heti tarkasteluun. Albumin painostava ja ilkeä ilmapiiri on jotain, mitä ei ole tullut kovin usein vastaan, ainakaan samassa mittakaavassa.

3. Enshine: Singularity
– Alkujaan ruotsalaisen sävellysniekan Jari Lindholmin [Slumber, AtomA] sooloprojektina startanneen yhtyeen viimeisin tuotos iski minuun yhtä vahvasti kuin pari vuotta sitten julkaistu debyyttialbuminsa Origin. Bändin biisejä kuunnellessa on otollista pohtia kosmosta ja sitä, kuinka mitättömiä me telluksentallaajat lopulta tässä maailmankaikkeudessa olemme. Hyvinkin terapeuttista tavaraa.

Juttusarjan aiemmat osat löydät klikkaamalla tästä.

Lisää luettavaa