Vuosikymmenen hiljaisuus päättyy – ennakkokuuntelussa Depressed Moden paluulevy

Mukana laulaja Otto Salosen kommentit levyn kappaleista.

05.05.2022

Sinfonista death/doom metalia soittava Depressed Mode päättää pitkän hiljaiselonsa julkaisemalla perjantaina 6.5. kolmannen pitkäsoittonsa Decade of Silence. Inferno tarjoaa koko levyn kuunneltavaksi jo nyt.

Alta löydät itse levyn lisäksi yhtyeen laulaja Otto Salosen kommentit, joissa avataan levyn teemoja ja sisältöä kappale kappaleelta.

Death Walks Among Us

– Levyn mahtipontinen käynnistys, ja pitkä yli vuosikymmenen hiljaisuus päättyy siihen että kuolema kävelee keskuudessamme.

Endless November

– Voiko kuukausi olla päättymätön? No totta helvetissä voi. Tässä biisissä surun ja epätoivon voi aistia jokainen. Kertoja kertoo lähtemättömästä surusta, josta ei ole kuin yksi tie ulos.

Dissociation of the Extinguished Mind

– Kun lääkehoito tai terapia ei riitä, voi mieli hajota tuhansiksi palasiksi, joiden kerääminen ei välttämättä koskaan onnistu. Lopulta kuulija matkaa kertojan mukana kaukaisiin tähtiin.

As The Light Dims

– Se lopullinen ratkaisu voi olla monelle se ainoa vaihtoehto, kuten tässä biisissä, jossa sitä varten eletään. Biisi kertoo kuinka valo himmenee, ja kuoleman varjo ottaa vallan. Tässä biisissä ei ole muita ystäviä kuin synkkä yö.

Parasites of Mind

– Nyt päästään kunnollisen pommituksen makuun, kun harhat ja mielen parasiitit päästetään vauhtiin. Tämä biisi ei jätä ketään kylmäksi, vaan tulittaa konekiväärin lailla. Kunnollista blast beatia tuomaan lisämaustetta.

Kaamos (Land of Winter)

– Luontoäiti päättää tehdä päättymättömän talven, joka varsinkin meille suomalaisille on suhteellisen tutulta tuntuva käsite. Kertoja tallaa läpi jäätyneiden kaupunkien ja mantujen, toivottaen talven tervetulleeksi.

Serpents

– Käärmeitä ja muita matelijoita, jotka matelevat iholla. Tai ainakin niin tämä kaveri näkee ja luulee. Kipeitä asioita, joita kannattaa käsitellä.

Eternal Darkness

– Kun maailma vajoaa pimeyteen, ja metsätkin kaadetaan uuden maailmanjärjestyksen tieltä. Biisissä mahtavat Veronica Bordacchinin laulut ei jätä ketään kylmäksi.

Aeternus

– Minä en ole mitään, minä en ole mikään. Näin valoisasti voi maailmaa katsoa, mutta vakavassa masennuksessa tämä on täyttä totta. Levyn huima päätösbiisi mahtavine melodioineen, joka päättyy kuin pamaukseen.

Lisää luettavaa