#100: Behexen – Ikuisen yön ympäröimät

Teksti: Joni Juutilainen

Vihaa ja pimeyttä korvista sisään valuttava Behexen on ansainnut faniensa arvostuksen kompromissittomuudellaan ja tasokkaalla musiikillaan. Uusi levy Nightside Emanations vahvistaa yhtyeen asemaa entisestään.

Mustavalkoista, raastavaa ja erittäin ilkeää black metalia kahdella ensimmäisellä levyllään, Rituale Satanumilla (2000) ja By the Blessing of Satanilla (2004), vyöryttänyt bändi vei neljän vuoden takaisella My Soul for His Glory -levyllä musiikkinsa kaikin puolin ammattitaitoisempaan suuntaan. Tuloksena oli kenties viime vuosikymmenen tasokkain black metal -albumi.

Nightside Emanations jatkaa samoilla linjoilla, mutta vie yhtyettä suuren askeleen eteenpäin etenkin sanoituksellisesti. Suoraviivaisen ”hail Satan!” -julistamisen sijaan tekstit ovat syvästi uskonnollisia ja aiempaa omistautuneempia.

Jotkut kielet ovatkin jo ehtineet syyttää Behexeniä hyppäämisestä ruotsalaistyylisen orthodox black metalin kelkkaan. Yhtyeen laulajaa Torogia moiset syytökset eivät juuri hetkauta.

– Ihmiset nyt puhuvat mitä sylki suuhun tuo, ja suurimmaksi osaksi se on arvotonta roskaa. En ole ikinä ollut kiinnostunut ihmisten mielipiteistä koskien musiikkiamme. Kaikilla on mielipiteisiin kuitenkin oikeus, ja on mahdotonta luoda taidetta joka miellyttäisi kaikkia.

– Olen kirjoittanut sanoituksia 20 vuotta. Jos mitään kehitystä ei olisi tapahtunut, se olisi jokseenkin outoa. Olen muuttunut näiden vuosien aikana paljon. En ole sama ihminen kuin neljä vuotta sitten, saatikka 20 vuotta sitten. Monet ihmiset vierastavat muutosta eivätkä ymmärrä kehityksen välttämättömyyttä, vaan näkevät sen aina negatiivisena.

– Olen uppoutunut yhä syvemmälle okkultismin ja rituaalimagian syviin ja mustiin vesiin, ja sanoitukseni aiheet kumpuavat sen myrkyllisistä lähteistä. Sanoitukseni ovat aina olleet uskonnollisia, sillä olen uskonnollinen ihminen, ja he jotka puhuvat hyppäämisestä johonkin toiseen kelkkaan, eivät vain ole seuranneet mitä olemme tehneet kaikki nämä vuodet.

Lue koko juttu Infernon numerosta 8/2012 (#100).