#108: Shining – Tarttuvampi äänisaaste

18.06.2013

Shining jatkaa ristiretkeä päämääränään jazzin ja metallin täydellisen fuusion saavuttaminen.

Teksti: Aki Nuopponen

Jos kuvittelet, että musiikissa menestys on aina laskelmoitua ja ennalta arvattavaa, kannattaa virkistää muistiaan poikkeuksilla säännössä. Yksi näistä on norjalainen Shining – bändi, joka on onnistunut valloittamaan multi-instrumentalisti Jørgen Munkebyn johdolla myös Suomen isot festarit ja klubit kakofonisella jazzin ja äärimetallin ristisiitoksella.

– Shining nyt vain on sellainen audiovisuaalinen pommi, ettei se taida jättää ketään kylmäksi, Jørgen myhäilee.

– Veikkaan että syy menestykseen piilee musiikkimme äärimmäisyydessä, joka menee kaikessa perverssiydessään jonkin rajan yli, varsinkin kun meidät näkee keikalla kaikkine visuaalisine puolinemme. Ehkä myös Shiningin täydellinen omaehtoisuus viehättää ihmisiä, jotka ovat toisinaan kyllästyneitä ylituotettuun ja kontrolloituun musiikkiin.

– Upeinta tässä on rajojen rikkominen, johon olemme törmänneet soittaessamme niin metalli-, jazz- kuin sekafestareillakin. Olen saanut kuulla usein, kuinka Shining on toiminut monille metallifaneille ensiaskeleena jazzin maailmaan ja päinvastoin. Voitte varmasti kuvitella, miten suuri kunnia tämä on!

Kiitos sekä norjalaisen että ruotsalaisen Shiningin, monet saaneet raapia päätään levyjä ostaessaan tai keikoilla vieraillessaan, kun kuultavaksi onkin ilmaantunut jotain ihan odottamatonta.

– Onhan niitä väärinkäsityksiä sattunut aika ajoin. Kyllä niitä hämmentyneitä ilmeitä on saanut seurata joskus eturivissä asti. Olihan sekin palaute hauska kuulla, kuinka joku oli ostanut vahingossa ruotsalaisen Shiningin levyn ja kirjoitteli, kuinka mahtavasti olemme viimein riisuneet musiikistamme kaiken turhan kuran pois, Jørgen nauraa.

Lue koko juttu Infernon numerosta 6/2013 (#108)!

Lisää luettavaa