Aiempaan verraten taantunut ja laiska – arviossa Yleislakko

Arvio on julkaistu Infernossa 3/2017.

21.05.2017
Yleislakko
Hyvästi kauniit poutapäivät
Blast of Silence

Neljä vuotta sitten ilmestynyt Maailmanpolitiikan arkipäivää oli niin musiikiltaan kuin teksteiltäänkin kerrassaan hykerryttävän tarkkanäköinen punkjulkaisu. Sittemmin monikaan asia ei ole muuttunut, ainakaan paremmaksi, ja tämä kuuluu myös turkulaisten neljännellä albumilla, jonka nimikin kertoo toivon heittämisestä romukoppaan. Ennen oli paremmin, mutta aika entinen ei koskaan enää palaa.

Yleislakon hienoutena tapasi olla omanlaisensa musiikillinen ilkikurisuus, joka muodosti tiukkoihin kannanottoihin yhdistettynä kiehtovan kontrastin. Nyt bändi kuulostaa astetta aggressiivisemmalta. Se myös keskittyy politiikan ja sen tekijöiden suomimisen sijasta enemmän ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja huomioihin ihmisten käyttäytymisestä. Kriittisestä asenteesta ei ole tingitty, mutta nykyinen biisien ja sanoitusten yhdistelmä on aiempaa tavanomaisempi ja sitä myöten myös tylsempi.

Aiemmin bändi esitti asiansa ennakkoluulottoman riehakkaasti ja kertoi vapautuneesti, mikä mieltä kulloinkin painoi. Nyt se kuulostaa osittain taantuneelta ja jopa muottiinsa pakotetulta. Toivon mukaan ikääntyminen ei ole kyynistänyt tai laiskistanut herroja, sillä epäkohtien osoittamiselle ja keskisormen heristelylle on aina tarvetta.

Lisää luettavaa