Alice Cooper kutsui aikoinaan Derek Sheriniania ”koskettimien Caligulaksi”. Cooperin bändin lisäksi mies on tullut tunnetuksi pesteistään Billy Idolin ja Yngwie Malmsteenin yhtyeissä sekä Dream Theaterissa. Nykyisin mies vaikuttaa Black Country Communiossa ja Sons of Apollossa, minkä lisäksi hän on ehtinyt julkaista parinkymmenen vuoden aikana nipun soololevyjä sekä neljä albumia Planet X -projektin nimissä.
The Phoenix on miehen kahdeksas soololevy, joka noudattaa pitkälti samaa kaavaa kuin aikaisemmatkin, eli tarjolla on lukuisten virtuoosikitaristien vierailuilla varustettua fuusioheviä. Tällä kertaa kitaranvarressa kuullaan niin Steve Vaita, Zakk Wyldea, Kiko Loureroa, Joe Bonamassaa kuin Sons of Apollossa musisoivaa Ron ”Bumblefoot” Thaliakin. Rummuissa on vanha yhteistyökumppani Simon Philips, ja bassottelusta vastaavat Billy Sheehan, Ernest Tibbs, Jimmy Johnson ja Tony Franklin.
Ammattimiesten soittoa on aina ilo kuunnella, ja tässä mielessä The Phoenix tarjoaa yllin kyllin korvakarkkia. Etenkin Philipsin vaivatonta naputtelua on miellyttävää seurata, oli konteksti mikä hyvänsä. Harmi vain, että sävellykset itsessään eivät tarjoa mitään erityisen mieleenpainuvia tai ihokarvoja nostattavia elämyksiä. Ne ovat tietenkin taitavasti toteutettuja eivätkä aiheuta sinänsä mitään tuskanparahduksia, mutta jotain iskevyyttä biiseihin olisi kaivannut.
Koska Bonamassan laulama Buddy Miles -laina Them Changes on selkeästi levyn pirteintä antia, mielessä käy väkisinkin ajatus, olisiko kokonaisuus parempi, jos laulua olisi ollut mukana vähän enemmänkin.