Portugalilainen Carma soittaa synkkää black metal -vaikutteista funeral doomia, joka vie kuulijan kylmiin ja melankolisiin maisemiin. Ei sillä, että ymmärtäisin juuri mitään yhtyeen äidinkielellään laulamista sanoituksista, mutta tunnelma kyllä välittyy. Ensikuuntelulla orkesterin toinen albumi vaikuttaa melko tasapaksulta ja jopa tylsältä, mutta onneksi tarkempi perehtyminen antaa musiikista hieman ”valoisamman” kuvan.
Vaikka kaikki palaset eivät loksahda sujuvasti paikoilleen, keskimäärin yhtye onnistuu yhdistämään black metalin toismaailmallisen pimeyden ja funeral doomin jyhkeän laahauksen. Levy alkaa hieman vaisusti, mutta parantaa edetessään juoksuaan.
Etenkin kaksi viimeistä esitystä nostavat levyn uudelle tasolle. Melankolisesti ujeltava Monumento lainailee onnistuneesti Léon Boëllmannin Suite Gothique -sävellystä, kun taas levyn päättävä Saudade vaivuttaa kuulijan vallan katarttisiin tunnelmiin.
Ossadas on lajissaan pätevä levy, vaikka petrattavaakin jää. Carma on selkeästi löytänyt tyylinsä, jolla ilmaista sielun syvimpiä syövereitä. Nyt täytyy vain hioa lopputulosta.