Ensiferum – Unsung Heroes

Ensiferum
Unsung Heroes

Unsung Heroesia kuunnellessa huomio kiinnittyy bändin energisyyteen, joka tuo monissa paikoin mieleen yhtyeen intoa tihkuvan eponyymin ensilevyn (2001). Levyt ovat myös melodiamaailmoiltaan samantyylisiä, mutta uusimmalleen Ensiferum on kyennyt rakentamaan suorastaan monumentaalisen äänimaailman, josta löytyy nyanssia ja jippoa hikisemmänkin musiikkidiggarin makuun.

Yksi Unsung Heroesin hienoimmista puolista on sen häpeämätön suomalaisuus. Rallikuskienglanti kuulostaa paikoin sympaattiselta ja albumille on tiivistetty melko pitkälti se, mitä kotimaisessa metallimusiikissa on tapahtunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kansanmusiikki ja melodinen raskasmetalli sopivat saumattomasti yhteen, minkä Ensiferum on osoittanut jo aiemmillakin levyillään.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun itse Vesa-Matti Loiri pääsee ääneen Pohjola-kappaleessa, on pakko hymyillä hyväntahtoisesti Ensiferumin kunnianhimolle ja suorastaan kuninkaallisille sovituksille. Pari ”turhinta” slovaria olisi toki voinut jättää poiskin, mutta paikkansa nekin kokonaisuudessa täyttävät.

Unsung Heroes saattaa hyvinkin olla yksi tulevista suomalaisista metalliklassikoista.