Venetsialainen Great Master uppoutuu kuudennella albumillaan maailmankirjallisuuden klassikkoon. Alexandre Dumas’n kostotarina Monte Criston kreivi onkin draamaltaan ja juonikoukeroiltaan mitä otollisin konseptialbumin aihe.
Pääasiassa eeppiseen heviin pohjaava, mutta myös italo- ja proge-powerin sekä klasarin keinoja käyttävä sekstetti ei valitettavasti erotu kaltaistensa joukosta sen enempää virtuoosimaisuudellaan kuin varsinkaan biiseillään.
Mahti ja ponsi sentään ovat säästeliäästi käytettyjen kuorojen ja orkestrointien vuoksi läsnä, joskin niiden tehoa nakertaa tälle nimenomaiselle levy-yhtiölle 1990-luvulta asti tuiki tyypillinen tuhnu tuotanto.
Stefano Sbrignadello laulaa kireästi eläytyen. Ukon suoritus ei ihastuta eikä edes ärsytä, kunhan välimerelliseen englannin ääntämiseen tottuu. Kitaristi Jahn Carlin sooloilee sekä perinteisesti hevitykitellen että neoklassisesti luritellen. Vaan kun kappaleet ovat ihan tasapainoisesti ja tyylitajuisesti sovitetuista torvisoittokunnista sun muista sinfoströsseleistään huolimatta harmaita, ei ole ihme, että vuonna 1993 perustettu pumppu on pysynyt piilossa jopa tällaiselta genreniilolta.