Homeenhajuista möyryilyä sienten täplittämillä sammalmättäillä – arviossa Holy Life

Julkaistu Infernossa 6/2021.

HOLY LIFE
Knights in Satan’s Service
918

Kulttuurilliset viittaukset ovat kuulemma lahtelaisbändille olennaisia, ja siinähän sellainen on heti levyn otsikossa. Ensimmäisen biisin, Fast Food Funeralin, laulumelodia ei enää ole viittaus, vaan suora lainaus Black Sabbathilta – ilmeisesti tarkoituksellisen sellainen. Eikä siinä mitään, kun biisi on muutoin jotakin ihan muuta kuin Lord of This World. Tietysti on, kun kipaleella on mittaa kymmenen minuuttia.

Holy Life pörisee ja doomailee Sabbathin raivaamalla polulla, mutta jää myös kaikessa rauhassa käyskentelemään utuisempiin maisemiin. Kolmen pitkän tai todella mittavan kappaleen samoilu värikkäiden sienten täplittämillä sammalmättäillä on sopivan homeenhajuista möyryilyä. Maan alta puskeva särövalli on murea, ja rummut tömisevät kuin jossakin etäällä hissukseen vyöryvät kivenlohkareet. 20-minuuttisen Halo of Darknessin jälkimmäinen puolikas tarjoaa jyrinän päätteeksi leirinuotiolla utuilevaa galaksientiirailua.

Meininki on hidasta mutta rennolla tavalla voimallista. Kappaleet eivät puolusta niille suotuja minuutteja kaikin paikoin, mutta yllättävän vähän tyhjäkäyntiä järkäleisiin on jäänyt. Simppelisti tallustavien riffien voima on sangen kova ja tuhnusti jyräävä soundi musiikkiin oikein passeli. Aivan mehevää möyhennystähän tämä on!

Lisää luettavaa